Varhaiselämä ja koulutusMuokkaus
Moore syntyi Beatrice Melba Hillinä tai Beatrice Melba Smithinä (lähteet eroavat toisistaan) New Yorkissa Gertrude Melba Smithille (1920-1976), joka oli laulaja, joka tunnettiin ammattimaisesti nimellä Bonnie Davis, ja Big Band -yhtyeen vetäjälle Teddy Hillille (1909-1978). Moore kasvoi New Yorkin Harlemin kaupunginosassa, kunnes hänen äitinsä avioitui uudelleen jazzpianisti Clement Leroy Moormanin kanssa ja perhe muutti Newarkiin, New Jerseyyn. Lukionsa Moore kävi Newark Arts High Schoolissa , josta valmistui vuonna 1958.
Varhainen uraMuokkaus
Moore aloitti levytysuransa vuonna 1967 leikkaamalla kappaleen ”Magic Touch”, joka jäi julkaisematta vuoteen 1986 asti. Myöhempinä vuosina siitä tuli valtava kappale pohjoisen soul-skenessä, mikä johti lopulta siihen, että Moore esitti sen livenä vuonna 2009 Baltic Soul Weekender 3 -tapahtumassa Saksassa Hampurin pohjoispuolella.1967 hän aloitti esiintymisuransa Dionnena Hair-musikaalin alkuperäisessä näyttelijäkaartissa yhdessä Ronnie Dysonin ja Diane Keatonin kanssa. Moore korvasi Keatonin Sheilan roolissa. Vuonna 1970 hän voitti Tony-palkinnon parhaasta musikaalinäyttelijän esityksestä Purlie-elokuvan Lutiebellen roolistaan. Hän palasi Broadwaylle vasta vuonna 1978, jolloin hän esiintyi (Marsinahin roolissa) Eartha Kittin kanssa Timbuktu! -elokuvassa, mutta jätti esityksen muutaman viikon jälkeen ja sai tilalle Vanessa Shaw’n.
Purlie-elokuvan menestyksen jälkeen Moore sai kaksi isoa elokuvaroolia, julkaisi kaksi menestyksekästä albumia, vuonna 1970 I Got Love ja Look What You’re Doing to the Man, ja näytteli näyttelijä Clifton Davisin kanssa silloisen pariskunnan omassa menestyksekkäässä varietee-televisiosarjassa vuonna 1972. Sekä Moore että Davis paljastivat, että sarja lopetettiin sen lyhyen keston jälkeen, kun heidän suhteensa päättyi. Kun Mooren managerit ja kirjanpitäjät jättivät hänet vuonna 1973, hän palasi Newarkiin ja alkoi laulaa hyväntekeväisyyskonserteissa. Hänen uransa piristyi sen jälkeen, kun hän tapasi levy-yhtiön managerin ja bisnespromoottorin Charles Hugginsin Apollo Theaterin esityksen jälkeen vuonna 1974.
MusiikkiuraEdit
Lähteiden etsiminen: ”Melba Moore” – uutiset – sanomalehdet – kirjat – tutkija – JSTOR (toukokuu 2017) (Learn how and when to remove this template message)
Vuonna 1975 Moore solmi sopimuksen Buddah Recordsin kanssa ja julkaisi kriitikoiden arvosteleman menestyksekkään R&B-albumin Peach Melba, joka sisälsi pienen hitin ”I Am His Lady”. Seuraavana vuonna hän teki ensimmäisen merkittävän hittinsä Van McCoyn säveltämällä kappaleella ”This Is It”, joka nousi Billboard Hot 100 -listalle, R&B-listan top-20-paikalle ja Iso-Britanniassa top-10-listalle, josta tuli hänen suurin menestyksensä kyseisessä maassa. ”This is It” nousi myös Ison-Britannian diskokappaleiden listaykköseksi kyseisenä vuonna. Vasta 18 vuotta myöhemmin australialainen laulaja Dannii Minogue coveroi tämän kappaleen ja nousi ARIA-listan sijalle 10.
Vuonna 1976 hän sai kolmannen Grammy-ehdokkuutensa R&B-balladilla ”Lean on Me”, jonka oli alunperin levyttänyt Vivian Reed ja myöhemmin Mooren idoli Aretha Franklin, joka levytti kappaleen vuoden 1971 hittinsä ”Spanish Harlem” B-puolelle. Kappale on huomattavin Mooren pitkästä pitkästä nuotista kappaleen lopussa. Vuonna 1983 hän äänitti kappaleen uudelleen kunnianosoituksena neljä vuotta aiemmin kuolleelle McCoylle. Loppuvuoden 1970-luvulla Moore kamppaili ”This Is It” -biisin menestyksen kanssa pienillä R&B/dance-hiteillä. Hänen toukokuussa 1979 julkaistulla hitillään ”Pick me up I’ll dance”, jonka tuotti McFadden & Whitehead ja joka julkaistiin Epic Recordsin kautta, oli kuitenkin huomattavaa menestystä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sillä se saavutti listasijoituksen 48. Samana vuonna Moore sai myös toisen hitin, jonka tuotti niin ikään McFadden & Whitehead ja jossa oli cover-versio Bee Geesin hittikappaleesta ”You Stepped Into My Life” (You Stepped Into My Life), ja joka saavutti listasijoitukset 20 parhaan joukkoon R&B:n listalla ja 47 parhaan joukkoon Billboardin listalla.
Vuonna 1982 Moore teki sopimuksen Capitol Recordsin kanssa ja pääsi R&B-listan top 5:een dance-pop/funk-singlellä ”Love’s Comin’ At Ya”, joka pääsi myös Britanniassa top 20:een (EMI America EA 146:lla) ja josta tuli post-disko-soundinsa ansiosta huomattava hitti joissakin Euroopan maissa, ja jota seurasi ”Mind Up Tonight”, joka oli toinen top 40 -hitti Isossa-Britanniassa saavuttaen sijan numero 22. Sitä seurasi joukko R&B-hittejä, kuten vuoden 1983 ”Keepin’ My Lover Satisfied” ja ”Love Me Right”, vuoden 1984 ”Livin’ For Your Love”, vuoden 1985 ”Read My Lips” – joka myöhemmin toi Moorelle neljännen Grammy-ehdokkuuden parhaasta naispuolisesta rocklaulusuorituksesta, mikä teki hänestä vasta kolmannen mustaihoisen taiteilijan Donna Summerin ja Michael Jacksonin jälkeen, joka on saanut ehdokkuuden rokkikategoriassa – ja vuoden 1985 ”When You Love Me Like This”.
Vuonna 1986 hän saavutti kaksi listaykköseksi noussutta R&B-hittiä, mukaan lukien duetto ”A Little Bit More” Freddie Jacksonin kanssa ja ”Falling”. Hän teki muita suosittuja R&B-hittejä, kuten ”Love the One I’m With (A Lot of Love)” ja ”It’s Been So Long”. Vuonna 1986 Moore johti myös CBS:n television komediasarjaa Melba; sen ensiesitys esitettiin samana iltana kuin Challengerin räjähdys, ja sarja lopetettiin äkillisesti, vaikka viisi jaksoa esitettiin samana kesänä. Hänen menestyksensä alkoi hiipua vuosikymmenen lopulla, vaikka hän onnistui vielä kahdessa Top 10 R&B -hitissä, ”Do You Really (Want My Love)” ja ”Lift Every Voice and Sing”. Moorella oli pääosarooli vuoden 1990 kauhuelokuvassa Def by Temptation.
Myöhempi uraEdit
Lähteiden etsiminen: ”Melba Moore” – uutiset – sanomalehdet – kirjat – tutkija – JSTOR (toukokuu 2017) (Learn how and when to remove this template message)
Moore palasi Broadwaylle vuonna 1995 saaden roolin Les Misérablesissa. Vuotta myöhemmin hän aloitti pitkäaikaisen yhden naisen show’nsa Sweet Songs of the Soul, joka myöhemmin nimettiin uudelleen I’m Still Standingiksi. Vuonna 2003 Moore oli mukana elokuvassa The Fighting Temptations, jonka pääosissa olivat Cuba Gooding, Jr. ja Beyoncé Knowles. Vuonna 2007 hän sai roolin Ain’t Misbehavin’ -näytelmässä. Vuonna 2009 itsenäinen levy-yhtiö Breaking Records julkaisi EP:n Book of Dreams, jossa Moore oli mukana. Samana vuonna Moore kertoi elämäntarinansa TV-Onen Unsung-ohjelmassa ja myöhemmin samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen R&B-albuminsa lähes 20 vuoteen, joka oli Phil Perryn kanssa tehty duetto The Gift of Love. Hänen kappaleensa ”Love Is” debytoi R&B-listalla vuonna 2011 sijalla 87. Vuonna 2016 Moore julkaisi albumin Forever Moore. Moore on jatkanut kiertueita ja esiintymisiä sen jälkeen julkaisemalla 13. joulukuuta 2019 albuminsa The Day I Turned To You – albumi RnB-vaikutteista gospelmusiikkia.