Abstract

Käpyrauhanen syntetisoi melatoniinia vuorokausirytmin mukaisesti, ja sen pitoisuudet ovat koholla pimeän aikaan. Melatoniinin eritys kehittyy koko elämän ajan, ja se saavuttaa korkeimmat arvonsa 1-3 vuoden iässä, ja 15-20 vuoden iässä se laskee 80 prosenttia. Seuraavina vuosikymmeninä sen määrä laskee maltillisesti 70-90 vuoden ikään asti. Juuri tämä melatoniinipitoisuuden lasku, joka osuu samaan aikaan terveen ikääntymisprosessin kanssa, on saanut monet tutkijat pohtimaan melatoniinin mahdollisia vaikutuksia aineena, joka kykenee hidastamaan ikääntymisprosessia tai lievittämään ikääntymiseen liittyviä häiriöitä. Viime vuosien merkittävimmät tutkimusalueet ovat olleet: melatoniinin vaikutukset antioksidanttina ja vuorokausirytmin säätelijänä ja/tai iästä riippuvat vaihtelut uni-valverytmissä. Tieteelliset tulokset ovat osoittaneet melatoniinin antioksidanttikyvyn kaikissa tutkituissa kokeellisissa malleissa. Unta säätelevänä hormonina sen on osoitettu parantavan tehokkaasti unen laatua edellyttäen, että unettomuus liittyy vähentyneeseen yölliseen melatoniinituotantoon.