Varoitetaan – jokaisen, joka suuntaa Mauna Kealle, on parasta osata pelata golfia, koska tämä ei selvästikään ole mikään tavallinen Havaijin lomakeskus. Kun Rees Jones päivitti kentän, hän otti yhden isänsä parhaista suunnitelmista ja vahvisti sitä selvästi. Maasto on hallitseva piirre, ja jos pelaajat eivät onnistu lyömään johdonmukaisesti suoria lyöntejä riittävällä etäisyydellä, he haukkovat henkeä. Muista pelata oikeilla teillä, sillä Mauna Kea ei siedä hölmöjä, jotka purevat enemmän kuin pystyvät pureskelemaan.

Mäkeä ylöspäin kohoava maasto yhdessä korotettujen kohteiden kanssa tekee melko tasaisen ilmapelin vaatimuksen, ja on sääli, että hieman enemmän vaihtelua yleisessä reitityksessä olisi auttanut.

Pitkää 3. par-kolmoskenttää, joka pelataan Tyynen valtameren mega-aukion poikki, on perustellusti korostettu, eikä se tuota pettymystä. Reiällä on erittäin pitkä viheriö, joten jos olet epävarma, ota enemmän kuin tarpeeksi mailaa, jotta pääset tappiin. Yhtä hyvä kuin 3. reikä on – par-3 11. reikä on yksi Havaijin parhaista rei’istä. Tee on koholla ja tuijotat ihmeissään Tyyntä valtamerta, jonka taivaansininen väri kimmeltää kaukaisuudessa. Viheriö on myös varsin haastava – pieni laskeutumisalue, joka vaatii parasta pelattavaa. Vaikka reikä pelataan alamäkeen — reiällä on yleensä vaihtelevia tuulen nopeuksia ja 250 jaardin matkan voi taittaa vain varmimmilla lyönneillä.

Ulospäin on hyvä sekoitus reikiä, mutta vasta paluuyhdeksikön kohdalla asiat kiihtyvät todella huikeaan lopputulokseen. Reiät, kuten par-4 14., par-5 17. ja päättävä par-4 18. ovat huippuluokkaa. Monet Havaijin saarten golfkentät ovat loistavia egolle, koska ohiheiton mahdollisuutta siedetään. Jos luulet, että olet lämmennyt riittävästi muilla kentillä, joita pelaat Havaijilla – suuntaa Mauna Kealle happotestiä varten. 4-5 tunnin kuluttua tiedät sen varmasti.

M. James Ward