Mary Douglas Leakey (o.s. Nicol, s. 1913 – k. 1996 ) on oikeutetusti paleoantropologian legenda. Paleoantropologit huolehtivat mistään muusta kuin ihmislajimme alkuperästä tutkimalla ei-inhimillisiä esi-isiämme (ja sitten kiistelemällä heistä. Loputtomasti.) Kuten niin monet muutkin#trowelblazerit, Mary Leakey päätyi lopulta kuuluisuuteensa kiertotietä, johon kuului perhettä, mentoreita ja vilkasta seikkailunhalua. Mary oli perheensä ympäri maailmaa kiertäneen taidemaalarin tytär, ja hän tutustui arkeologisiin kohteisiin jo nuorena. 17-vuotiaana hän oli jo saanut paikan kuvittajana englantilaisilla kaivauksilla. Tämä lahjakkuus muokkasi hänen tulevaisuuttaan, sillä Olduvain rotkon kaivaja Louis Leakey otti hänet palvelukseensa Olduvain rotkon kaivaja Louis Leakeyn suosituksesta – ensin kuvittajaksi ja sittemmin vaimoksi – eikä kukaan muu kuin Gertrude Caton Thompson, jonka kirjaa ”The Desert Fayoum” hän oli juuri kuvittanut. Virginia Morell arvelee Leakeyn perhettä käsittelevässä elämäkerrassaan, että nuori Mary teki Leakeyhin luultavasti vaikutuksen muullakin kuin kuvituksillaan – kielitaidon (ranskan kieli) ja arkeologiaa kohtaan tuntemansa kiinnostuksen lisäksi hän osasi myös lentää purjelentokonetta!
Olduvaissa ollessaan Mary Leakey teki varmasti oman osansa merkittävien löytöjen tekemisessä ihmisen evoluutiosta. Hän löysi ja rekonstruoi hyvin varhaisen kädellisten esi-isän, Proconsul africanus 1950-luvulla hän löysi ja rekonstruoi uuden hominiinilajin kallon: Australopithecus bosei, jonka hänen miehensä Louis nimesi (tosin hän kutsui sitä nimellä Zinjanthropus bosei; myöhemmin se luokiteltiin uudelleen). 1960-luvulla hän ja hänen poikansa Johnny löysivät Homo habiliksen tyyppilajin. Mihin tahansa Mary menikin, häneltä löytyi varmasti merkittäviä löytöjä – tähän vaikutti varmasti myös se, että hän työskenteli väsymättömästi ja teki Olduvaista lopulta yhden maailman kuuluisimmista kaivauksista. Louisin kuoleman jälkeen hän otti kaivaukset haltuunsa ja teki yhden uskomattomimmista löydöistään aivan Olduvain lähistöllä: noin 3 miljoonaa vuotta vanhat jalanjäljet, jotka yksi varhaisista esi-isistämme, Australopithicus afarensis (laji, josta saimme ”Lucyn”), oli jättänyt mutaan Laetolissa.
Mary Leakeyn panosta ihmiskunnan tarinan tuntemukseen jatkavat tänä päivänä hänen perheensä ja Leakey-säätiö.
Mary Leakeystä ja hänen elämästään voi lukea lisää hänen elämäkertaansa Leakey-säätiön verkkosivuilla tai Virginia Morellin kirjasta Ancestral Passions: The Leakey Family and the Quest for Humankind’s Beginnings.
kirjoittanut @brennawalks
