Marvin Minsky, oikealta nimeltään Marvin Lee Minsky, (s. 9.8.1927 New York, New York, Yhdysvallat – kuollut 24.1.2016 Boston, Massachusetts), yhdysvaltalainen matemaatikko ja tietojenkäsittelytieteilijä, yksi tunnetuimmista tekoälytieteen (AI) harjoittajista. Minsky sai 1969 A.M. Turing Awardin, tietojenkäsittelytieteen korkeimman kunnianosoituksen, tekoälyn uraauurtavasta työstään.
Palvelettuaan Yhdysvaltain laivastossa vuosina 1944-1945 Minsky kirjoittautui vuonna 1946 Harvardin yliopistoon tutustuakseen moniin älyllisiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Suoritettuaan fysiikan, neurofysiologian ja psykologian tutkimuksia Minsky valmistui matematiikan kandidaatiksi vuonna 1950. Vuonna 1951 hän siirtyi Princetonin yliopistoon, ja samana vuonna hän rakensi ensimmäisen neuroverkkosimulaattorin. Vuonna 1954, kun Minsky oli väitellyt matematiikan tohtoriksi Princetonin yliopistosta, hän palasi Harvardiin arvostetun Society of Fellowsin jäseneksi. Hän keksi konfokaalisen pyyhkäisymikroskoopin vuonna 1955.
Vuonna 1957 Minsky muutti Massachusetts Institute of Technologyyn (MIT) jatkaakseen kiinnostustaan tietokoneiden käyttämiseen ihmisen ajattelun mallintamiseen ja ymmärtämiseen. Muiden tekoälystä kiinnostuneiden joukossa oli John McCarthy, MIT:n sähkötekniikan professori, joka oli kehittänyt LISP-tietokoneohjelmointikielen ja osallistunut time-sharing-tietokonejärjestelmien (järjestelmät, joissa useat käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa yhden suurtietokoneen kanssa) kehittämiseen. Vuonna 1959 Minsky ja McCarthy perustivat yhdessä tekoälyprojektin (nykyisin MIT Computer Science and Artificial Intelligence Laboratory). Siitä tuli nopeasti yksi syntymässä olevan tekoälyn alan merkittävimmistä tutkimuskeskuksista ja koulutuspaikoista. Minsky pysyi MIT:ssä koko loppu-uransa ajan, ja hänestä tuli Donnerin luonnontieteiden professori vuonna 1974 ja Toshiban mediataiteiden ja -tieteiden professori MIT:n medialaboratoriossa vuonna 1990.
Minsky määritteli tekoälyn ”tieteeksi, jossa koneet pannaan tekemään asioita, jotka vaatisivat älykkyyttä, jos ne tekisivät ihmiset”. Joistakin varhaisista onnistumisista huolimatta tekoälytutkijoiden oli yhä vaikeampi vangita ulkoista maailmaa tehokkaimpienkin tietokoneohjelmointikielten kylmään, kovaan syntaksiin. Vuonna 1975 Minsky kehitti ”kehysten” käsitteen yksilöidäkseen täsmällisesti ne yleiset tiedot, jotka on ohjelmoitava tietokoneeseen ennen erityissuuntien harkitsemista. Jos järjestelmän olisi esimerkiksi navigoitava ovin yhdistettyjen huoneiden läpi, Minsky ehdotti, että kehyksen olisi ilmaistava ovia koskevat mahdollisuudet – toisin sanoen kaikki se maalaisjärjen mukainen tieto, jonka lapsi saa käyttöönsä kohdatessaan oven: että ovi voi kääntyä saranalla molempiin suuntiin, että ovi voi avautua ja sulkeutua ja että oven nuppia on ehkä käännettävä, ennen kuin ovea voi avata työntämällä tai vetämällä. Kehykset osoittautuivat rikkaaksi käsitteeksi tekoälytutkijoiden keskuudessa, vaikka sen soveltaminen erittäin monimutkaisiin tilanteisiin onkin osoittautunut vaikeaksi.
Kehyksistä saamiensa kokemusten ja kehityspsykologisen lapsipsykologian pohjalta Minsky kirjoitti teoksen The Society of Mind (1985), jossa hän esitteli näkemyksensä mielestä, joka koostuu yksittäisistä agenteista, jotka suorittavat perustoimintoja, kuten tasapainoa, liikkumista ja vertailua. Kriitikot kuitenkin väittävät, että ”mielen yhteiskunta”-ajatus on parhaiten maallikoiden ymmärrettävissä eikä siitä ole juurikaan hyötyä tekoälytutkijoille. Minskyn muita kirjoja ovat muun muassa Perceptrons: An Introduction to Computational Geometry (1969; kirjoittanut yhdessä Seymour Papertin kanssa) ja The Emotion Machine (2006), jossa hän esitti teorioita ihmisen korkeamman tason tunteista.
Minsky oli Yhdysvaltain kansallisen insinööriakatemian (National Academy of Engineering) ja Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (National Academy of Sciences) jäsen sekä Yhdysvaltain taide- ja tiedeakatemian (American Academy of Arts and Sciences) ja sähkö- ja elektroniikkatekniikan insinöörien instituutin (Institute of Electrical and Electronic Engineers) jäsen. A.M. Turing Award -palkinnon lisäksi hänelle myönnettiin Japanin palkinto (1990) ja Benjamin Franklin -mitali (2001).
Minsky sai Benjamin Franklin -mitalin (2001).