Biografia

Gerard Mercatorin vanhemmat olivat Hubert ja Emerentia Kremer. Hubert Kremer viljeli maata ja oli myös suutari eli suutari. Hubert ja Emerentia olivat alhaisen aseman ihmisiä, mutta Hubertilla oli veli Gisbert, joka oli opiskellut Louvainin yliopistossa ja oli pappi Rupelmondessa. Gerard syntyi Rupelmondessa sijaitsevassa St Johannin saattokodissa, jossa Gisbert toimi pappina. Hän oli Hubertin ja Emerentian seitsemäs lapsi, joka muutama viikko syntymän jälkeen palasi kotikaupunkiinsa Gangeltiin.
Gerard ja hänen vanhempansa elivät elämänsä ensimmäiset viisi vuotta vaikeissa oloissa Gangeltissa. Perheen tulot eivät riittäneet muuhun kuin perustarpeisiin, ja suurin osa heidän ruokavaliostaan koostui leivästä, sillä heillä ei ollut varaa juuri muuhun. Hubert oli vuokrannut talon Rupelmondesta vuonna 1511, vähän ennen Gerardin syntymää, ja vuonna 1518 he matkustivat Gangeltista Rupelmondeen aloittaakseen uuden elämän. Gerard aloitti koulunkäynnin Rupelmondessa pian sen jälkeen, kun perhe oli muuttanut sinne asumaan. Koulussa hän opiskeli latinaa, uskontoa ja aritmetiikkaa. Seitsemänvuotiaana hän pystyi puhumaan ja lukemaan latinaa sujuvasti.
Gisbertin vaikutuksesta Gerardin ja hänen veljiensä oli luonnollista tavoitella uraa kirkon palveluksessa, ja sitä tietä hänen kaksi vanhinta veljeään valitsivatkin. Olosuhteet Rupelmondessa alkoivat kuitenkin huonontua 1520-luvun alussa, kun veroja nostettiin valtavasti Habsburgien ja Ranskan välisen sodan rahoittamiseksi. Lutherin aloittama uskonpuhdistus kärjistyi vallankumoukseksi vuonna 1525. Ankarat ajat ja kova työ, jolla hän yritti elättää perheensä, vaativat veronsa Hubertilta, joka kuoli vuonna 1526 tai 1527. Hänen veljestään Gisbertistä tuli Gerardin holhooja.
Gisbert halusi Gerardille parhaan mahdollisen koulutuksen, joten noin vuonna 1527 hän lähetti Gerardin kouluttautumaan ’s-Hertogenboschiin Alankomaihin Yhteisen elämän veljeskuntaan. Gerardin ollessa siellä hänen äitinsä kuoli, ja hän valitsi itselleen uuden nimen. Hänen nimensä ”Kremer” tarkoittaa saksaksi ”kauppiasta”, ja joskus hänet tunnettiin nimellä ”Cremer”, joka on hollantilainen vastine. Uudeksi nimeksi hän valitsi Mercatorin, joka tarkoittaa latinaksi ’kauppiasta’, ja antoi itselleen koko nimen Gerardus Mercator de Rupelmonde.
Mercator kirjoittautui 29. elokuuta 1530 Louvainin yliopistoon humanististen tieteiden ja filosofian kurssille. Hän opiskeli Linnassa, joka oli yksi yliopiston neljästä opetustalosta, jotka tarjosivat kaksivuotisia taiteen tutkintoja, jotka perustuivat lähes kokonaan Aristoteleen opetuksiin. Hän valmistui Louvainista maisteriksi vuonna 1532 ja päätti olla jatkamatta ylempään korkeakoulututkintoon. Hän tunsi jo nyt haluavansa kyseenalaistaa Aristoteleen näkemykset, mutta se oli Louvainissa tuohon aikaan yhtä harhaoppista kuin katolisen kirkon näkemysten kyseenalaistaminen.

Tutkinnon suorittamisen jälkeen Mercatorilla alkoi olla vakavia huolenaiheita siitä, miten sovittaa yhteen Raamatun antama kertomus maailmankaikkeuden synnystä Aristoteleen kertomuksen kanssa. Hän kirjoitti myöhemmin (ks. esim. ):-

Mutta kun näin, että Mooseksen versio maailman synnystä ei sopinut monin tavoin riittävästi yhteen Aristoteleen ja muiden filosofien kanssa, aloin epäillä kaikkien filosofien totuudenmukaisuutta.

Tämä selittää lähes varmasti sen, miksi hän päätti lähteä yliopistosta mieluummin kuin opiskella ylempää korkeakoulututkintoa, sillä hän oli jo päättänyt, ettei hänestä halunnut tulla filosofia. Tätä henkilökohtaista kriisiä läpikäydessään hän matkusti useissa paikoissa, muun muassa Antwerpenissä ja Mechelenissä. Matkat eivät juurikaan vaikuttaneet hänen uskonnollisiin huoliinsa, mutta herättivät hänessä syvän kiinnostuksen maantieteeseen, jota hän piti oppiaineena, joka voisi parhaiten selittää Jumalan luoman maailman rakenteen.
Mercator palasi Louvainiin vuonna 1534, jossa hän nyt opiskeli matematiikkaa Gemma Frisiuksen johdolla. Koska Mercatorilla ei kuitenkaan ollut minkäänlaista taustaa aiheesta, hän huomasi pian, että matematiikan kurssit olivat hänen yläpuolellaan. Ymmärtäen, että Mercator halusi oppia matematiikkaa soveltaakseen sitä kosmografiaan, Gemma Frisius antoi hänelle neuvoja parhaasta reitistä oppia tarvitsemansa matematiikka ja antoi hänelle kirjoja, joita hän voisi opiskella kotona. Kun Gemma Frisius oli ohjannut Mercatorin oikealle tielle, hän pääsi nopeasti eteenpäin matematiikan ymmärtämisessä ja siitä nauttimisessa. Hän oppi myös matematiikan sovelluksista maantieteeseen ja tähtitieteeseen, joita hän piti ”erittäin miellyttävinä”. Myöhemmin hän kirjoitti (ks. esim. J Babicz in ):-

Nuoruudestani lähtien maantiede on ollut minulle ensisijainen tutkimuskohde. Sen parissa työskennellessäni, sovellettuani luonnontieteiden ja geometristen tieteiden näkökohtia, pidin vähitellen paitsi maapallon kuvauksesta myös koko maailmankoneiston rakenteesta, jonka lukuisia elementtejä kukaan ei vielä tähän päivään mennessä tunne.

Mercator oppi tuohon aikaan kaivertajaksi ja kojeenvalmistajaksi Gaspard Van der Heydeniltä (tunnetaan myös nimellä Gaspar à Myrica). Tänä aikana Mercator ei kuitenkaan vain oppinut, vaan myös opetti. Hän ansaitsi tasaista tuloa antamalla matematiikan opetusta Louvainin opiskelijoille, mihin hän sai luvan yliopistolta. Hän ansaitsi myös lisärahaa valmistamalla poikkeuksellisen laadukkaita matemaattisia välineitä, joita hän myi.

Vuosina 1535-1536 Mercator, joka työskenteli Louvainissa Van der Heydenin ja Gemma Frisiuksen kanssa, rakensi maapallon. Keisari Kaarle V oli tilannut maapallon (ks. esim. ):-

… tehdä matematiikasta maineikkaampaa … pitää elossa vanhojen valtakuntien ja tapahtumien muistoa ja … tehdä tuleville sukupolville tunnetuksi aikamme ja valtakuntamme, jossa … on löydetty … hyvin paljon saaria ja alueita, joita ei ole tunnettu aikaisempina vuosisatoina …

Paperiraidat, jotka painettiin maapalloa varten, tulostettiin puupalojen sijasta kuparista, ja ne olivat ensimmäiset, jotka tulostettiin käyttäen kyseistä ainetta. Maantieteellinen työ oli pääasiassa Gemma Frisiuksen ansiota, kun taas Mercatorin rooli oli kaivertajan. Koska painettu maapallo sisälsi puun sijasta kuparia, johon kaiverrettiin paikannimiä, alueiden nimiä ja maantieteellisiä kuvauksia, se sisälsi huomattavasti enemmän tietoa kuin mikään aiemmin valmistettu maapallo.
Syyskuussa 1536 Mercator avioitui Barbara Schellekensin kanssa, ja heidän ensimmäinen lapsensa, poika Arnold, syntyi 31. elokuuta 1537. Heillä oli kuusi lasta, ke tyttäret ja kolme poikaa. Vuonna 1537 Mercator rakensi yhdessä Van der Heydenin ja Gemma Frisiuksen kanssa tähtipallon. Tällä kertaa Mercator ja Van der Heyden esiintyivät tasavertaisempina yhteistyökumppaneina Gemma Frisiusin kanssa maapallon väittäen, että sen tekivät (ks. esim ):-

Gemma Frisius, lääkäri ja matemaatikko, Gaspard Van der Heyden ja Gerard Mercator of Rupelmonde.

Mercator valmisti ensimmäisen karttansa, joka oli yksi Palestiinan kartta, vuonna 1537 :-

Mercator tunsi Palestiinan paremmin kuin minkään muun paikan Alankomaiden ulkopuolella. Hän oli kasvanut sen ihmeiden ja ilmestysten parissa. Hän tunsi sen historian. Palestiinasta oli tehty ensimmäinen kartta, jonka suurin osa hänen sukupolvestaan oli koskaan nähnyt. Ja kuten hänen poikavuosiensa raamatunkartoissa, hänen kartassaan näkyisi Mooseksen neljännessä kirjassa kuvattu reitti.

Ensimmäisessä Mercatorin laatimassa maailmankartassa käytettiin Oronce Finen ansiota olevaa projektiota, ja se ilmestyi vuonna 1538. Tämä kartta on merkittävä siksi, että se esitti ensimmäisenä Amerikan ulottuvan pohjoisilta alueilta eteläisille alueille ja antoi Pohjois-Amerikalle tämän nimen.
Mercatorin vuonna 1540 tuottama Flanderin kartta oli tilattu poliittisiin tarkoituksiin. On ymmärrettävä, että kartat voivat lähettää tärkeitä viestejä alueista, joita ne kattavat, ja olemassa olevassa alueen kartassa korostettiin Gentiä Antwerpenin ja muiden kaupunkien kustannuksella. Se antoi vaikutelman itsenäisestä Flanderista, ja Mercatorin kartta tilattiin korjaamaan tämä vaikutelma. Mercator tuotti itse asiassa erittäin tarkan kartan käyttäen tietoja, jotka olivat peräisin Gemma Frisiuksen kuvaaman kolmiomittausmenetelmän avulla tehdystä Flanderin kartoituksesta.

Mercatorilla oli pitkän aikavälin suunnitelma tuottaa maailmankartta tuottamalla yksittäisiä karttoja eri alueista. Osana tätä hanketta hän ryhtyi työstämään Euroopan karttaa kesällä 1540. Maailmankartan laatimiseen liittyi kuitenkin monia ongelmia, sillä maapallon tutkimisesta saatujen tietojen nopea lisääntyminen merkitsi sitä, että kartat vanhenivat nopeasti. Lisäksi epätarkoista kartoituksista saatiin usein ristiriitaisia tietoja, jolloin kartantekijän oli lähes mahdoton tehtävä päättää, mitkä tiedot olivat oikeita. Mercator ymmärsi syyn joihinkin virheellisiin tietoihin; merimiehet olettivat, että tietyn kompassikurssin noudattaminen johtaisi heidän kulkemiselleen suorassa linjassa, vaikka tämä ei pitänyt paikkaansa. Hän ymmärsi, että samaa kompassikärkeä kohti purjehtiva alus seuraisi käyrää nimeltä loksodromi (jota kutsutaan myös loksodromiksi tai pallokierteeksi), jota Pedro Nunes, Mercatorin suuresti ihailema matemaatikko, oli hiljattain tutkinut. Hänen vuonna 1541 valmistamassaan uudessa maapallossa oli ensimmäiset loksodromit.
Mercator pidätettiin helmikuussa 1544 ja häntä syytettiin harhaopista. Tämä johtui osittain hänen protestanttisesta vakaumuksestaan, osittain siitä, että hän matkusti niin paljon hankkiakseen tietoja karttojaan varten, että epäilykset heräsivät. Hän vietti seitsemän kuukautta vankilassa Rupelmonden linnassa. Muut samaan aikaan pidätetyt myönsivät, että he eivät uskoneet Kristuksen ruumiin olevan fyysisesti läsnä ehtoollisessa eivätkä he uskoneet kiirastuleen. Heidät poltettiin roviolla tai haudattiin elävältä. Mikään ei yhdistänyt Mercatoria muihin ”harhaoppisiin”, vaikka heitä oli kidutettu. Mercatorin talo tutkittiin ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin, mutta mitään raskauttavaa ei löytynyt, joka olisi osoittanut, että hän olisi ollut jotain muuta kuin hyvä roomalaiskatolilainen.
Hän vapautui vankilasta syyskuussa 1544, pääasiassa Louvainin yliopiston voimakkaan tuen ansiosta. Vapautumisensa jälkeen hän palasi perheensä luokse Louvainiin, mutta heidän taloudellinen tilanteensa oli nyt jo huono. On todennäköistä, että hän joutui maksamaan oman vankeutensa kustannukset, kuten monet muutkin tähän aikaan. Hän työskenteli ahkerasti rakentaakseen matemaattisia välineitä, jotka hän oli luvannut rakentaa ennen pidätystään. John Dee saapui Louvainiin vuonna 1548 ja ystävystyi nopeasti Mercatorin kanssa. Dee, joka työskenteli Mercatorin kanssa kolme vuotta, kirjoitti myöhemmin:-

Keskinäisen ystävyytemme ja läheisyytemme tapana oli, että kolmen kokonaisen vuoden aikana kumpikaan meistä ei puuttunut toisen läsnäolosta kuin kolme kokonaista päivää.

Tänä aikana Mercator työsti samankokoista taivaanpalloa kuin hänen vuonna 1541 laatimansa maanpäällinen maapallo, jonka hän sai valmiiksi vuonna 1551. Tähtien sijainnit korjattiin vuonna 1550 Kopernikuksen maailmankaikkeusmallin avulla. Vuonna 1552 Mercator muutti Duisburgiin, jossa hän avasi kartografisen työpajan. Koska kaupunkiin suunniteltiin uutta yliopistoa, hän odotti, että kartoille, kirjoille, maapalloille ja matemaattisille instrumenteille oli kysyntää.
Duisburgissa Mercator sai päätökseen hankkeensa uuden Euroopan kartan laatimiseksi lokakuuhun 1554 mennessä. Kyseessä oli suuri, 1,6 kertaa 1,3 metrin kokoinen kartta, joka oli piirretty Johannes Stabiuksen kehittämää uutta projektiota käyttäen. Tämä vahvisti Mercatorin aseman Euroopan johtavana kartanvalmistajana, ja sen lisäksi, että kartta sai kiitosta tieteellisestä arvostaan, sillä oli myös huomattava kaupallinen arvo. Mercatorin tulot olivat turvattu, ja hän muutti perheineen suureen taloon Duisburgin varakkaimmassa kaupunginosassa. Eräs ystävä kuvaili häntä tuolloin (ks. ):-

Vaikka hän söi ja joi hyvin vähän, hän piti erinomaista pöytää, joka oli hyvin varustettu sivistyneen elämän välttämättömyyksillä… Hän teki aina parhaansa auttaakseen niitä, jotka olivat köyhiä ja vähemmän onnekkaita kuin hän, ja … hän viljeli ja vaali vieraanvaraisuutta. Aina kun tuomarit kutsuivat hänet juhliin tai ystävät illalliselle tai hän itse kutsui ystäviä, hän oli poikkeuksetta iloinen ja nokkela …

Hän opetti matematiikkaa Duisburgissa vuosina 1559-1562 uudessa koulussa, jonka tarkoituksena oli valmistaa oppilaita ehdotettuun uuteen yliopistoon pääsyä varten. Kun yliopistoa koskevat suunnitelmat hylättiin vuonna 1562, Mercator lopetti opetustehtävänsä koulussa ja luovutti ne toiselle pojalleen. Myöhemmin syntyi lisää karttoja, yksi Lorrainen kartoista vuonna 1564 ja yksi Brittein saarten kartoista vuonna 1564. Joidenkin aiempien toimeksiantojen tavoin näitä karttoja tarvittiin poliittisiin tarkoituksiin, ja jälkimmäistä karttaa haluttiin käyttää protestanttista kuningatar Elisabetia vastaan.
Mercator nimitettiin Cleven herttuan Vilhelmin hovikosmografiksi, niin ikään vuonna 1564. Tänä aikana hän alkoi viimeistellä uutta karttaprojektiota, josta hänet muistetaan parhaiten. Hänen nimeään kantavaa ”Mercator-projektiota” hän käytti ensimmäisen kerran vuonna 1569 18 erillisellä arkilla olevaan seinäkarttaan, jonka otsikko oli:-

Uusi ja täydellisempi esitys maapallosta, joka on asianmukaisesti mukautettu navigoinnissa käytettäväksi.

Mercator-projektiolla oli se ominaisuus, että pituus- ja leveyspiirit sekä rombiviivat näkyivät kaikki suorina viivoina kartalla. Hän oli, kuten hän kirjoitti karttaan:-

… levittänyt pallon pinnan tasolle siten, että kaikkien paikkojen sijainnit vastaavat joka puolella toisiaan sekä todellisen suunnan ja etäisyyden että todellisten pituus- ja leveyspiirien osalta.

Hän oli myös ensimmäinen, joka käytti termiä ’atlas’ karttakokoelmasta. Hän käytti sanaa atlas:-

… kunnioittaakseen titaanin, Atlaksen, Mauritanian kuninkaan, oppineen filosofin, matemaatikon ja tähtitieteilijän, kunniaksi.

Mercator julkaisi korjatut ja päivitetyt versiot Ptolemaioksen kartoista vuonna 1578 ”atlaksensa” ensimmäisenä osana. Hänen ”atlaksensa” jatkui Ranskan, Saksan ja Alankomaiden karttasarjalla vuonna 1585. Vaikka hanketta ei koskaan saatettu loppuun, Mercator julkaisi vuonna 1589 uuden sarjan, joka sisälsi myös Balkanin (silloisen Sclavonian) ja Kreikan karttoja.
Mercator sai 5. toukokuuta 1590 aivohalvauksen, jonka seurauksena hänen vasen kylkensä halvaantui. Turhautuneena siitä, ettei hän enää pystynyt työskentelemään, hän toipui hitaasti, mutta kärsi suuresta turhautumisesta, koska ei pystynyt jatkamaan karttojen tekoa. Vuoteen 1592 mennessä hän pystyi jälleen tekemään jonkin verran töitä, mutta hänen silmänsä olivat nyt lähes sokeat. Vuoden 1593 lopulla hän sai toisen aivohalvauksen, joka vei hänen puhekykynsä, ja vaikka hän taisteli urheasti ja sai jonkin verran puhekykyä takaisin, kolmas aivohalvaus oli liikaa vanhalle miehelle. Jotkut kartat, jotka olivat keskeneräisiä hänen kuollessaan, hänen poikansa viimeisteli ja julkaisi ne vuonna 1595.
Mercatorin irrottautuminen Ptolemaioksen menetelmistä oli yhtä tärkeää maantieteen kannalta kuin Kopernikus oli tähtitieteen kannalta.