Machupo-virus
PATHOGEN SAFETY DATA SHEET – INFECTIOUS AINEET
JAKSO I – INFECTIOUS AGENT
NIMI: Machupo-virus
SYNONYMI TAI RISTIVIITE: Virusperäinen verenvuotokuume (VHF), bolivialainen verenvuotokuume (BHF), eteläamerikkalainen verenvuotokuume, Arenavirus, musta lavantauti, Ordog-kuume(1).
OMINAISUUDET: Machupo-virus eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959, ja se on Arenaviridae-heimoon kuuluva uuden maailman arenavirus. Se on pallomainen ja pleomorfinen, halkaisijaltaan 50-300 nm (keskimäärin 120 nm), ja sen RNA-genomi on yksisäikeinen ja kaksisegmenttinen. Viruksen sisällä sijaitsevat ribosomit antavat sille elektronimikroskoopiassa tyypillisen hiekkamaisen ulkonäön, ja sitä ympäröi tiheä lipidipitoinen kuori, jossa on 8-10 nm:n pituisia kerhonmuotoisia ulokkeita(1,2).
JAKSO II – VAARAN TUNNISTAMINEN
PATOGEENISUUS/TOKSISUUS: Virusperäisen verenvuodon hallitsevia kliinisiä piirteitä ovat mikrovaskulaariset vauriot ja muutokset verisuonten läpäisevyydessä, kuume, myalgia (lihaskivut) ja lamaantuminen(3). Alkuvaiheen oireita voivat olla sidekalvon injektio, lievä verenpainetauti, punoitus, ien- ja hampaiden verenvuoto, päänsärky, nivelrikko ja petekiaaliset verenvuodot. Oireet voivat kehittyä edelleen sokiksi ja yleistyneeksi limakalvoverenvuodoksi, epistaxisiksi, hematemesiaksi, melenaksi, hematuriaksi, joihin liittyy neurologisia vaurioita, kuten vapinaa, kouristuksia ja koomaa(4). Kuolemantapausten määrä 1960-luvun taudinpurkauksen aikana oli 22 prosenttia.
EPIDEMIOLOGIA: Esiintyminen keskittyy Boliviaan ja sitä ympäröiville alueille. Machupo-viruksen esiintyvyys rajoittuu sen erityisten jyrsijä-isäntien sijaintiin, joita tavataan yleisesti trooppisilla ruohoalueilla ja lauhkeilla metsäalueilla, Bolivian itäisillä tasangoilla, Pohjois-Paraguayssa ja Länsi-Brasiliassa(4). Boliviassa raportoitiin vuosina 1962-1964 esiintyneestä yli 1 000 tapauksen taudinpurkauksesta, joka sattui samaan aikaan Calomys-jyrsijäkannan lisääntymisen kanssa, ja kuolleisuus oli 18 prosenttia. Toinen taudinpurkaus, joka perustui yksinomaan nosokomaaliseen tartuntaan, havaittiin vuonna 1971 Cochabambassa, Boliviassa(5). Esiintyvyys on suurinta satokaudella maaliskuun ja kesäkuun välisenä aikana(1).
Isäntälaji: Jyrsijät ovat ensisijaisia ja yleisimpiä isäntiä luonnossa(1). Myös ihmiset, punkit ja hyttyset voivat saada tartunnan.
FEKTIIVINEN ANNOS: 1 – 10 organismia aerosolin välityksellä riittää aiheuttamaan kliinisen infektion ihmisessä(3).
SIIRTYMISTAPA: Virus leviää pääasiassa tartunnan saaneiden jyrsijöiden eritteistä tai eritteistä peräisin olevien pölyhiukkasten aerosolien välityksellä(1). Myös nosokomiaalista tarttumista on havaittu.
INKUBAATIOAIKA: 4 – 21 päivää(3).
KANSAINVÄLISYYS: Vaikka se on harvinaista, viruksen leviäminen ihmisestä toiseen on mahdollista nosokomiaalisen tartunnan kautta(1,4,6).
LUOKKA III – LEVIÄMINEN
RESERVIOR: Jyrsijät, pääasiassa Calomys callosus (suuri vesperhiiri)(6).
SOONOOSI: Kyllä – virus tarttuu ihmisiin yleisimmin tartunnan saaneiden jyrsijöiden asuttamien punkkien puremahaavojen(1), hyttysten(1) tai tartunnan saaneista jyrsijöistä peräisin olevien mikroareosolien hengittämisen kautta(7).
VEKTORIT: Punkit ja hyttyset ovat tärkeimmät vektorit(1).
SUOSITUS IV – STABIILISUUS JA ELÄINLÄÄKKEEN VAIKUTTAVUUS
LÄÄKKEEN VAIKUTTAVUUS: Ribaviriinihoitoa Machupo-viruksen aiheuttaman bolivialaisen verenvuotokuumeen hoidossa on käytetty menestyksekkäästi hyvin pienellä määrällä tartunnan saaneita ihmisiä, vaikkakin tarvitaan yksityiskohtaisempia tutkimuksia, jotta voidaan määritellä sen teho(2,3,8). Ribaviriinia suositellaan läheisesti sukua olevan Lassa-kuumeviruksen tartunnan saaneiden henkilöiden hoitoon, ja ribaviriini on osoittautunut jossain määrin lupaavaksi muiden arenavirusten, kuten Junin- ja Sabia-viruksen, aiheuttamien ihmisten infektioiden hoidossa(2,9,10).
KESTÄVYYS DESINFEKTANTEILLE: Herkkä 1-prosenttiselle natriumhypokloriitille, fenolisille desinfektioaineille ja 2-prosenttiselle glutaraldehydille(11).
FYSIKAALINEN INAKTIVOINTI: Virus voidaan inaktivoida kuumentamalla 56 C:ssa, pH:n ollessa alle 5,5 tai yli 8,5 sekä UV- ja gammasäteilyllä(11).
YLLÄPITÄVYYS ISÄNNÄN ULKOPUOLELLA: Hemorragisen kuumeen virukset eivät selviä kuivassa ympäristössä, mutta voivat selvitä jopa 2 viikkoa verinäytteissä isännän ulkopuolella(12).
JAKSO V – ENSIAPUTOIMENPITEET / LÄÄKINTÄ
SURVEILLISUUS: Tarkkaile oireita. Virusperäistä verenvuotoa ja Machupo-infektiota on epäiltävä, jos kyseessä on vakava kuumeinen sairaus, jossa on merkkejä verisuonivauriosta. Diagnoosi voidaan vahvistaa serologialla (esim. ELISA), PCR:llä ja lopullisilla viruksen eristysmenetelmillä(3).
Huomautus: Kaikkia diagnostisia menetelmiä ei välttämättä ole saatavilla kaikissa maissa.
ENSIAPU/HOITO: Anna asianmukaista lääkehoitoa. Ribaviriinia käyttävä hoito on tehokkainta, kun se annetaan 7 päivän kuluessa oireiden alkamisesta, kuten Lassa-virusta vastaan todettiin. Nopea, ei-traumaattinen sairaalahoito voi estää kapillaarivuodon vaurioitumisen, joka voi olla hauras infektion yhteydessä, joten suonensisäisiä linjoja, katetreja ja muita invasiivisia laitteita on vältettävä(3). Potilaat ovat yleensä dehydratoituneita, reagoivat huonosti nesteinfuusioihin ja voivat saada keuhkoödeeman.
ROKOTUS: Eläinsuojatutkimukset ovat osoittaneet, että elävä heikennetty rokote Candid #1, jota käytetään Juninin virusta vastaan, voi olla tehokas myös Machupo-virusta vastaan(13). Candid #1-rokotetta on testattu vapaaehtoisilla ihmisillä, ja se on läpäissyt turvallisuus- ja immunogeenisuustestit Yhdysvalloissa. Sitä annettiin 6500 maataloustyöntekijälle Argentiinassa kahden epidemiakauden aikana, ja sen teho todettiin noin 84 prosentiksi tai korkeammaksi ilman vakavia sivuvaikutuksia.
PROPHYLAKSIS: Vältetään kosketusta jyrsijöihin(13). Ribaviriinia on käytetty profylaktisena lääkkeenä riskiryhmissä Lassa-virusinfektioiden ehkäisemiseksi(2).
JAKSO VI – LABORATORIOVAARAT
LABORATORIOSSA SAADUT INFEKTIOT: Vuodesta 1980 lähtien on raportoitu 6 tapausta, joista yksi johti kuolemaan, ja epäilty lähde oli aerosoli(14,15).
SUURIMUKSET/SPECIMENS: Infektoitunut veri tai verituotteet sekä infektoituneiden organismien eritteet tai eritteet(1,12).
ESIMMÄISET VAARAT: Tahaton parenteraalinen inokulaatio, kosketus limakalvoihin ja virusta kantavat aerosolit(1,12).
ERITYISVAARAT: Kosketus ulosteisiin tai mikroaerosoleihin, jotka kantavat tartunnan saaneiden eläinten vapauttamaa virusta(1).
JAKSO VII – ALTISTUMISEN EHKÄISEMINEN / HENKILÖNSUOJAIMET
RISKIRYHMÄLUOKITUS: Riskiryhmä 4(16).
SULKEMISVAATIMUKSET: Suojatason 4 tilat, laitteet ja toimintakäytännöt tartuntavaarallisia tai mahdollisesti tartuntavaarallisia materiaaleja, eläimiä tai viljelmiä sisältäviä töitä varten.
SUOJAVAATETUS: Laboratorioon tulevan henkilökunnan on riisuttava arkivaatteet, mukaan lukien alusvaatteet ja korut, ja vaihdettava laboratoriovaatteet ja -jalkineet tai pukeuduttava täysin peittävään suojavaatetukseen (eli kaikki arkivaatteet kokonaan peittävään). Laboratoriovaatteiden päälle voidaan käyttää lisäsuojaimia, kun tartuntavaarallisia materiaaleja käsitellään suoraan, kuten kiinteitä etutakkeja, joissa on tiiviit ranteet, käsineitä ja hengityssuojaimia. Silmiensuojaimia on käytettävä, jos tiedetään tai on mahdollista altistua roiskeille(17).
MUUT VAROTOIMET: Kaikki toimet, joissa käytetään tartuntavaarallista materiaalia, on suoritettava biologisessa turvakaapissa (BSC) yhdessä ylipainepuvun kanssa tai luokan III BSC-linjan sisällä. Infektoituneen materiaalin sentrifugointi on suoritettava suljetuissa säiliöissä, jotka on sijoitettu sinetöityihin turvakuppeihin, tai roottoreissa, jotka ladataan tai puretaan biologisessa turvakaapissa. Ylipainepukujen eheys on tarkastettava rutiininomaisesti vuotojen varalta. Neulojen, ruiskujen ja muiden terävien esineiden käyttöä on rajoitettava tiukasti. Avoimet haavat, viillot, naarmut ja hiertymät on peitettävä vedenpitävillä sidoksilla. Lisävarotoimia olisi harkittava, jos työhön liittyy eläinten toimintaa(17).
LUKU VIII – KÄSITTELY JA VARASTOINTI
VUODOT: Anna aerosolien laskeutua ja suojavaatteet yllään, peitä vuoto varovasti paperipyyhkeillä ja levitä sopivaa desinfiointiainetta aloittaen kehältä kohti keskustaa. Varaa riittävä vaikutusaika ennen puhdistusta (30 min)(17).
HÄVITTÄMINEN: Dekontaminoi kaikki eristyslaboratoriosta hävitettävät materiaalit höyrysteriloimalla, kemiallisella desinfioinnilla, polttamalla tai kaasumaisilla menetelmillä. Kontaminoituihin materiaaleihin kuuluvat sekä nestemäiset että kiinteät jätteet(17).
VARASTOINTI: Suljetuissa, tiiviissä säiliöissä, jotka on asianmukaisesti merkitty ja lukittu eristystason 4 laboratoriossa(17).
JAKSO IX – SÄÄDÖKSELLISET JA MUUT TIEDOT
SÄÄDÖKSELLISET TIEDOT: Taudinaiheuttajien tuontia, kuljetusta ja käyttöä Kanadassa säätelevät useat sääntelyelimet, mukaan lukien Kanadan kansanterveysvirasto (Public Health Agency of Canada), Kanadan terveysvirasto (Health Canada), Kanadan elintarviketarkastusvirasto (Canadian Food Inspection Agency), Kanadan ympäristövirasto (Environment Canada) ja Kanadan liikennevirasto (Transport Canada). Käyttäjät ovat vastuussa siitä, että ne noudattavat kaikkia asiaankuuluvia lakeja, asetuksia, ohjeita ja standardeja.
PÄIVITETTY: Syyskuu 2010.
VALMISTANUT: Pathogen Regulation Directorate, Public Health Agency of Canada.
Vaikka tämän taudinaiheuttajien käyttöturvallisuustiedotteen sisältämät tiedot, mielipiteet ja suositukset on koottu luotettavina pidetyistä lähteistä, emme ota vastuuta niiden tarkkuudesta, riittävyydestä tai luotettavuudesta tai tietojen käytöstä aiheutuvista menetyksistä tai vahingoista. Uusia vaaroja havaitaan usein, eivätkä nämä tiedot välttämättä ole täysin ajan tasalla.