Kielellinen nationalismi saavutti juuri voiton. Montenegrolaiset ovat innoissaan siitä, että heidän kansalliskielensä montenegro on lisätty Kansainvälisen standardisoimisjärjestön tunnustamien kielikoodien luetteloon, mikä osoittaa sen serbiasta erilliseksi kieleksi.

Onko se kuitenkin oikeasti eri kieli?

Sen jälkeen, kun Serbia ja Montenegro jakaantuivat kahdeksi maaksi vuonna 2007, Montenegro on ajanut montenegrolaisen kielen tunnustamista omaksi kielekseen. Vuonna 2011 Montenegro yritti erottautua lisäämällä serbian aakkosiin kaksi ylimääräistä kirjainta. Montenegron kansalliskirjasto lobbasi yhdeksän vuotta päästäkseen mukaan ISO-koodien luetteloon, jota käytetään kielten tunnistamiseen tietojenkäsittelyssä, arkistoinnissa, tietokannoissa ja muualla, ennen kuin se hyväksyttiin viime viikolla.

Viimeisimmän väestönlaskennan mukaan Montenegrossa puhutaan kuitenkin enemmän serbiaa kuin montenegroa. Ja muutenkin nämä kaksi kieltä tuskin eroavat toisistaan. Ne ovat keskenään ymmärrettäviä. Ja kielitieteilijöiden ylivoimainen yksimielisyys on, että montenegro ja serbia, samoin kuin bosnian ja kroatian kieli, ovat pohjimmiltaan sama kieli.

Tämä tarkastelutapa ei palvele kansallismielisiä, jotka haluaisivat väittää, että Montenegrolla on oma kielensä ja puhetapansa. Se on harmi, sillä yhteisen kielen omaksuminen voisi vahvistaa yhteyksiä Balkanilla.

”Kansallismielisyys lisääntyy, kun kouluissa ja tiedotusvälineissä otetaan käyttöön puristinen lähestymistapa kieleen, koska ihmiset koulutetaan sanojen valinnan suhteen yhdistämään termi ’hyvä’ omaan kansakuntaan ja termi ’huono’ muihin kansakuntiin”, sanoo kroatialainen kielitieteilijä Snjezana Kordic, joka on väittänyt, että kielet ovat yksi ja sama asia.

ISO-koodistandardeissa on näennäisesti keino puuttua tähän. ”Murteita” varten on erityinen poikkeus, joka kuuluu seuraavasti: ”Kielen murretta edustaa yleensä sama kielikoodi, jota käytetään kyseisestä kielestä.” Montenegron kielen tapauksessa se saattaa olla jopa lähempänä serbiaa tai sateenvarjokieltä serbokroatiaa kuin ”murteen” tekninen merkitys. Päätös näyttää siis perustuvan ensisijaisesti poliittisiin, ei tieteellisiin, näkökohtiin.

Eräs Redditor löysi kuitenkin jotain hyötyä uudesta kehityksestä: