Jäljittääksemme ensimmäisen kirjatun viittauksen muinaisegyptiläiseen leijonapääjumalaan Maahesiin, täytyisi mennä uuden valtakunnan aikakaudelle. Tuon aikakauden ihmiset uskoivat, että Maahes oli luojajumala Ptahin ja jumalatar Sekhmetin poika. Maahes oli pelätty jumala, jonka vaikutuspiiriin kuuluivat sota, suojelu ja sää. Mitä muuta Maahesia kunnioitettiin? Ja mitä hänen nimensä muinaisegyptiläisissä hieroglyfeissä tarkoittaa?

Tässä tutkimme tärkeimpiä myyttejä Maahesista, hänen voimistaan, symboleistaan ja palvonnastaan muinaisessa Egyptissä.

Pikaisia faktoja Maahesin perheestä

Äiti: Sekhmet tai Bast (Bastet)

Isä: Ptah, luomisen ja käsityöläisten jumala

Sisarukset:

Epiteet: Nefertum, Imhotep (puolisisarukset)

Epiteetti: Scarlet Lord; Lord of the Storm; Wielder of the Knife; The Lord of Slaughter; Helper of the Wise; Avenger of Wrong Deeds

Cult centers and worship: Per-Bast (Bubastis), Dendera (Iunet) ja Taremu

Symbolit: leijona, veitsi, atef-kruunu, miekka,

Muut nimet ja variaatiot: Mahes, Miysis, Mihos, Maihes

Syntytarina ja suku

Maahesin vanhemmiksi uskottiin muinaisen Egyptin muinaisjumalaa Maahesia luojajumala Ptah’n ja kummijumalatar Sekhmet’n poikana. Tämä oli hänen syntytarinansa Ylä-Egyptissä. Ala-Egyptissä hänen äitinsä uskottiin kuitenkin olevan kissapäinen jumalatar Bast (Bastet).

Joidenkin Maahesin syntytarinaa koskevien kertomusten mukaan hän oli auringonjumala Ra:n (tai Re:n) ja jumalatar Bastetin poika. Tällaiset mielleyhtymät johtivat siihen, että hänet leimattiin aurinkojumalaksi joillakin alueilla muinaisessa Egyptissä. Tämä selittää todennäköisesti hänen yhteytensä Ra:n silmään ja aurinkokiekkoon, jonka kanssa hänet joskus kuvattiin.

Merkitys

Hieroglyfeissä hänen nimensä alkuosa tarkoittaa urosleijonaa. Symboli herättää myös käsitteet ”rohkeus”, ”urheus” ja ”vahvuus”.

Vuosisatojen ja vuosituhansien aikana hänestä on kehitetty melkoinen määrä nimivariaatioita, kuten Maihes, Miysis, Mihos ja Mahes. Yleensä tutkijat päättelevät, että hänen nimensä tarkoittaa suomeksi ”sitä, joka näkee eteen” tai ”sitä, joka on totta vieressä”. ”Hän” viittaa todennäköisesti muinaisen Egyptin jumalatar Ma’atiin (totuuden, järjestyksen ja oikeuden jumalatar). Edellä mainitusta johtuen Maahes nähtiin usein viattomien puolustajana tai suojelijana – jumaluutena, joka piti yllä totuutta ja järjestystä.

• Vanhan Egyptin jumalatar Nut: Sukupuu, kuvaukset, symbolit, & Voimat
• Kaikki mitä sinun tulisi tietää Isiksestä, muinaisen Egyptin parantamisen jumalattaresta, Magia ja naiset
• Myytti ja faktat Nephthysistä – egyptiläisestä kuoleman ja kuun jumalattaresta

Maahesin symbolit ja epiteetit

Maahesilla oli monia symboleja, kuten monilla muinaisegyptiläisillä jumalattarilla oli tapana, muun muassa veitsi, lootuksenkukka, aurinkokiekko, Atef-kruunu ja leijona.

Maahesin yleisimmät epiteetit ovat seuraavat:

• Tulipunainen herra;
• Veitsen heiluttaja;
• Teurastuksen herra;
• Viisaiden auttaja;
• Väärien tekojen kostaja;
• Viattomien suojelija ja;
• Pyhien paikkojen suojelija.

Yleiset kuvaukset ja palvonta

Vanhassa Egyptissä Maahes-jumala kuvattiin tyypillisesti miehenä, jolla oli leijonan pää ja joka heilutti joko miekkaa tai veistä. Hänen päänsä päällä oli yleensä Atefin kruunu tai kaksoiskruunu (Ala- ja Ylä-Egyptin kruunut) ja uraeus (kuninkaallisen käärmeen symboli).

Joskus hänet on kuvattu auringonjumala Ra:n yhteydestä johtuen aurinkokiekko kädessään.

Jossain tapauksissa hänet nähdään pitelemässä kädessään veitsen sijasta lootuksenkukkakimppua. Tämä kuvaus viittaa hänen positiiviseen ominaisuuteensa jumaluutena, joka auttaa viisaita ja oikeudenmukaisia.

Maahesin tunnetuimmat kultuskeskukset ja palvontapaikat löytyivät Taremusta ja Per-Bastista. Nämä kaksi paikkaa olivat kuuluisia myös Sekhmetin ja Bastetin jumaluuksien palvonnasta.

Maahesin temppelit Per-Bastissa sijaitsivat monissa tapauksissa hänen äitinsä Bastetin temppelin välittömässä läheisyydessä.

Voima ja merkitys

Maahesille annettiin samankaltaiset kyvyt ja ominaisuudet kuin hänen äidilleen, jumalatar Sekhmetille. Sodan, suojelun ja sään jumalaa pidettiin joissakin tapauksissa vaarallisena jumalana, jonka kanssa kukaan muinainen egyptiläinen ei uskaltanut risteytyä. Tämän ominaisuuden vuoksi hänelle annettiin lisänimi ”vankeja syövä”.

Kun hänet nähtiin Ra:n poikana, Maahesin uskotaan taistelleen Apepia vastaan, Ra:n suurinta vihollista alamaailmassa.

Lisäksi Maahesin uskotaan langettavan suunnattomia rangaistuksia maan pahoille ja sydämettömille ihmisille. Tämän roolinsa vuoksi hänelle annettiin lisänimi ”Väärien tekojen kostaja”. Hänen uskottiin olevan Maahesin totuuden ja järjestyksen periaatteiden toimeenpanija.

Sen lisäksi, että hän suojeli Raa manalassa, uskottiin, että Maahes suojeli egyptiläisiä faaraoita taisteluissa. Siten hänen suojelunsa ulottui myös viattomiin ja rohkeisiin.

Muuta mielenkiintoista myyttiä ja faktaa Maahes-jumalasta

• Hänen nimensä egyptiläisissä hieroglyfeissä herättää usein käsitteitä kuten ”kuninkaallinen”, ”voima” ja ”valta”.
• Hänen kunniakseen muinaiset egyptiläiset pitivät kesytettyjä leijonia Maahesin temppeleissä eri puolilla Taremua. Muinaiskreikkalaisen historioitsijan Aelianuksen mukaan leijonille syötettiin päivittäin tuoretta häränlihaa.
• Maahesin temppelit ja kultuskeskukset olivat yleisiä Ala-Egyptin Leontopoliksessa (”leijonien kaupunki”).
• Useimmissa tapauksissa egyptiläiset eivät käyttäneet hänen nimeään; sen sijaan he käyttivät epiteettejä kuten ”verilöylyn herra” ja ”teurastuksen herra”.
• Hänen yhteytensä sisarukseensa Nefertumiin (”Hän, joka on kaunis”) on ilmeinen aina, kun hänellä on kädessään lootuksen kukka. Lootuksen kukka oli yksi Nefertum-jumalan tärkeimmistä symboleista.
• Muita Maahesiin liitettyjä jumalia olivat muun muassa Shemsu (leijonajumala) ja Onuris (sotajumala).
• Vanhoille kreikkalaisille Maahes nähtiin myrskyjen jumalana. Todennäköisesti tästä johtui hänen yhteytensä säähän, mikä toi hänelle arvonimen ”myrskyn herra”.
• Jotkut egyptologit ovat todenneet, että Maahesin juuret voidaan jäljittää nubialaiseen leijonajumala Apedemakiin.
• Vanhat egyptiläiset uskoivat, että Maahes-jumala seisoi aina viisaiden vierellä. Tämän vuoksi häntä kutsuttiin ”viisaiden auttajaksi”.