Mitä tutkimus koskee?

Tutkijat ovat pohtineet, olisiko immuniteetti COVID-19:n aiheuttavaa SARS-CoV-2 -virusta vastaan pitkäkestoinen; tämä saattaisi vaikuttaa esimerkiksi rokotteiden tehoon. Tutkimus, joka osoittaa, että vasta-aineet eivät ehkä ole pitkäkestoisia, on kuitenkin vain osa tarinaa, sillä vasta-aineet ovat vain yksi osa patogeeneihin kohdistuvaa immuunivastetta.

Mitä tutkijat tekivät?

Tässä esipainoksessa tutkijat tarkastelivat immuniteettia SARS-CoV-2:ta vastaan 185:llä COVID-19-tautia sairastavalla henkilöllä, joista 41:llä oli kulunut alkuperäisestä tartunnasta yli kuusi kuukautta. Useimmilla tutkituista ihmisistä oli lieviä oireita, eivätkä he olleet tarvinneet sairaalahoitoa. Tutkijat tarkastelivat immuunivasteen neljää osatekijää – vasta-ainetasoja, B-muistisoluja (jotka muistavat taudinaiheuttajan ja käynnistävät nopean vasta-ainevasteen, kun ne altistuvat sille uudelleen) ja T-soluja (CD4- ja CD8-solut, jotka voivat auttaa B-soluja tai tappaa tartunnan saaneita soluja).

Mitä he havaitsivat?

Tutkijat havaitsivat, että COVID-19-tautia sairastavilla ihmisillä näytti olevan melko vankka ja pitkäkestoinen immuunivaste. He havaitsivat, että vasta-aineet kestivät hyvin, ja tasot laskivat hieman 6-8 kuukauden kuluttua tartunnasta. He havaitsivat myös, että T-solujen tasot laskivat hieman ja B-solujen tasot nousivat – havainto, jota he eivät osaa selittää. Tutkijat korostavat, että nämä havainnot eivät ole vakuuttavia todisteita pitkäkestoisesta suojaavasta immuniteetista SARS-CoV-2-infektion jälkeen, koska COVID-19-infektion jälkeisen immuniteetin mekanismeja ei ole eksplisiittisesti kuvattu.

Mitä tämä tarkoittaa?

Tutkimus viittaa siihen, että SARS-CoV-2-infektion laukaisema immuniteetti saattaisi säilyä pidempään kuin aiemmin on ajateltu. Tutkijoiden mukaan pitkään kestävät vasta-ainetasot ja immuunimuistisolut voisivat mahdollisesti vähentää uusintatartunnan vakavuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.