- PUOLISET HAITTAVAIKUTUKSET
- Kliinisten tutkimusten kokemukset
- Yleisimmät haittavaikutukset
- Lymphopenia
- Suicidal Behavior Or Ideation
- Immunogeenisuus
- Kokemuksia markkinoille saattamisen jälkeisestä ajasta
- Kokemuksia markkinoille tulon jälkeisestä käytöstä LEMTRADA:lla
- Kokemuksia markkinoille tulon jälkeen CAMPATHista
- LÄÄKKEIDEN VUOROVAIKUTUKSET
PUOLISET HAITTAVAIKUTUKSET
Seuraavat vakavat haittavaikutukset on kuvattu alla ja muualla pakkausselosteessa:
- Autoimmuniteetti
- Infuusioreaktiot
- Aivohalvaus ja kaulavaltimon halkeama
- Maligniteetit
- Immuuni trombosytopenia
- Glomerulaariset nefropatiat, mukaan lukien anti—glomerulaarinen tyvikalvotauti
- Kilpirauhasen toimintahäiriöt
- Muut autoimmuunisytopeniat
- Autoimmuunihepatiitti
- Hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi
- Hankittu hemofilia A
- infektiot
- Progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML)
- Akuutti akakuloottinen kolekystiitti
- Pneumoniitti
Kliinisten tutkimusten kokemukset
Koska kliiniset tutkimukset tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa, lääkkeen kliinisissä tutkimuksissa havaittuja haittavaikutusten määriä ei voida suoraan verrata toisen lääkkeen kliinisissä tutkimuksissa havaittuihin määriin, eivätkä ne välttämättä vastaa käytännössä havaittuja määriä.
Kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa (tutkimus 1 ja tutkimus 2) yhteensä 811 MS-taudin relapsoivaa muotoa sairastavaa potilasta sai LEMTRADAa. Väestö oli 18-55-vuotiasta, 65 % oli naisia ja 92 % valkoihoisia. Yhteensä 811 potilasta sai yhden hoitojakson, ja 789 potilasta sai toisen hoitojakson 12 kuukauden kuluttua. Kontrolloiduissa tutkimuksissa kokonaisseuranta vastasi 1622 potilasvuotta.
Kliinisissä MS-tutkimuksissa (kontrolloidut ja avoimet jatkohoidot) yhteensä 1217 potilasta sai LEMTRADAa. Noin 60 % potilaista sai yhteensä 2 hoitojaksoa ja noin 24 % potilaista sai yhteensä 3 hoitojaksoa; muut saivat yhteensä 4 tai useampia hoitojaksoja, joskin 3 hoitojaksoa pidemmälle meneviä tietoja on vain vähän. Kokonaisseuranta oli 6858 henkilötyövuotta. Potilaiden seuranta-aika ensimmäisestä LEMTRADA-annoksesta oli keskimäärin 6 vuotta, ja noin 14 prosentilla potilaista seuranta-aika oli vähintään 7 vuotta.
Yleisimmät haittavaikutukset
Kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa LEMTRADA-hoidon yleisimmät haittavaikutukset (vähintään 10 %:lla potilaista ja useammin kuin interferoni beeta-1a:lla) olivat ihottuma, päänsärky, pyreksia, nenänielutulehdus, pahoinvointi, virtsatieinfektio, väsymys, unettomuus, ylähengitystieinfektio, herpesvirusinfektio, nokkosihottuma, kutina, kilpirauhasen toimintahäiriöt, sieni-infektio, niveltulehdus, raajakipu, selkäkipu, ripuli, poskiontelotulehdus, nielurisakipu, parestesia, huimaus, vatsakipu, punoitus ja oksentelu.
Taulukossa 1 luetellaan haittavaikutukset, joita esiintyi ≥ 5 %:lla LEMTRADA-hoitoa saaneista potilaista tutkimuksissa 1 ja 2 ja samassa tai suuremmassa määrin kuin interferoni beeta-1a:ta.
Taulukko 1: Haittavaikutukset yhdistetyissä 2-vuotisissa aktiivisesti kontrolloiduissa tutkimuksissa potilailla, joilla on relapsoiva-oireinen multippeliskleroosi
| LEMTRADA (N=811) % |
interferoni beta-1a 44 mcg (N=389) % |
|||
| ihottuma | 53 | 6 | ||
| päänsärky | 52 | 23 | ||
| Pyreksia | 29 | 9 | ||
| Nasofaryngiitti | 25 | 19 | ||
| Nausea | 21 | 9 | ||
| Virtsatieinfektio | 19 | 8 | ||
| Väsymys | 18 | 13 | ||
| Unettomuus | 16 | 15 | ||
| Ylempien hengitysteiden infektio | 16 | 13 | ||
| Herpesvirusinfektio | 16 | 3 | ||
| Urtikaria | 16 | 2 | ||
| Pruritus | 14 | 2 | ||
| Kilpirauhasen toimintahäiriöt | 13 | 3 | ||
| Sieni-infektio | 13 | 4 | ||
| Artralgia | 12 | 9 | ||
| Kipu raajoissa | 12 | 9 | ||
| Selkäkipu | 12 | 8 | ||
| Ripuli | 12 | 6 | ||
| Nielurisatulehdus | 11 | 8 | ||
| Orofaryngeaalinen kipu | 11 | 5 | ||
| Parestesia | 10 | 8 | ||
| Huimaus | 10 | 5 | ||
| Vatsakipu | 10 | 5 | ||
| Huimaus | 10 | 5 | ||
| Huuhtelu | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Yskä | 10 | 3 | ||
| Yskä | 9 | 4 | ||
| Kylmätykset | 9 | 3 | ||
| Dysgeusia | 8 | 7 | ||
| Influenssa | 8 | 8 | 6 | |
| Hermotulehdus | ||||
| 7 | ||||
| Dermatiitti | ||||
| 5 | ||||
| Dyspepsia | 8 | 4 | ||
| Verta virtsassa | 8 | 3 | ||
| Dyspnea | 8 | 1 | ||
| Takykardia | 8 | 1 | ||
| Ahdistuneisuus | 7 | 6 | ||
| Lihasten heikkous | 7 | 6 | ||
| Rintakehän tulehdus | 7 | 4 | ||
| Rintakehän epämukavuus | 7 | 7 | ||
| Lihasten… kouristukset | 6 | 5 | ||
| Myalgia | 6 | 6 | 5 | |
| CD4-lymfosyyttien väheneminen | 6 | 2 | ||
| CD8-lymfosyyttien väheneminen | 6 | 2 | ||
| Astenia | 5 | 4 | ||
| T-lymfosyyttien väheneminen.lymfosyyttien määrä | 5 | 3 | ||
| Erythema | 5 | 2 | ||
| Perifeerinen turvotus | 5 | 2 | ||
| Epistaxis | 5 | 2 | ||
| Niskakipu | 5 | 2 | ||
| Epänormaali kohdunsuun verenvuoto | 5 | 1 |
Lymphopenia
Lähes kaikki (99.9 %:lla LEMTRADA-valmisteella MS-tautia koskevissa kliinisissä tutkimuksissa hoidetuista potilaista esiintyi lymfopeniaa. Alhaisimmat lymfosyyttimäärät esiintyivät noin 1 kuukauden kuluessa kunkin hoitojakson jälkeen. Keskimääräinen lymfosyyttimäärä 1 kuukauden kuluttua LEMTRADA-hoidosta oli 0,25 × 109 L (vaihteluväli 0,02-2,30 × 109 L) ja 0,32 (0,02-1,81 × 109 L) hoitojaksoilla 1 ja 2. Lymfosyyttien kokonaismäärä nousi niin, että se saavutti normaalin alarajan noin 40 %:lla potilaista kuuteen kuukauteen mennessä kunkin LEMTRADA-hoitojakson jälkeen ja noin 80 %:lla potilaista 12 kuukauteen mennessä kunkin hoitojakson jälkeen.
Suicidal Behavior Or Ideation
Kliinisissä tutkimuksissa 0,6 %:lla potilaista sekä LEMTRADA- että interferoni beeta-1a -ryhmässä oli itsemurhaa tai itsemurha-ajatusta koskevia tapahtumia. Kummassakaan kliinisen tutkimuksen hoitoryhmässä ei ollut toteutuneita itsemurhia. Itsemurhakäyttäytymistä tai -ajatuksia esiintyi potilailla, joilla oli tai ei ollut aiemmin ollut psykiatrista tai kilpirauhashäiriötä. Neuvo potilaita ilmoittamaan välittömästi kaikista masennusoireista tai itsemurha-ajatuksista lääkettä määräävälle lääkärille.
Immunogeenisuus
Kuten kaikkiin terapeuttisiin proteiineihin liittyy immunogeenisuuden mahdollisuus. Vasta-aineiden esiintyminen riippuu suuresti määrityksen herkkyydestä ja spesifisyydestä. Lisäksi vasta-ainepositiivisuuden (mukaan lukien inhiboiva vasta-aine) havaittuun esiintyvyyteen määrityksessä voivat vaikuttaa useat tekijät, kuten määritysmenetelmä, näytteen käsittely, näytteenottoajankohta, samanaikainen lääkitys ja perussairaus. Näistä syistä LEMTRADA-valmisteen vasta-aineiden esiintyvyyden vertailu muiden valmisteiden vasta-aineiden esiintyvyyteen voi olla harhaanjohtavaa.
Käyttämällä entsyymisidonnaista immunosorbenttimääritystä (ELISA) ja kilpailevaa sitoutumismääritystä antialemtutsumabia sitovia vasta-aineita havaittiin 62 %:lla, 67 %:lla ja 29 %:lla LEMTRADA-hoitoa saaneista potilaista kuukausina 1, 3 ja 12 (hoitojakso 1) sekä 83 %:lla, 83 %:lla ja 75 %:lla LEMTRADA-hoitoa saaneista potilaista kuukausina 13, 15 ja 24 (hoitojakso 2). Näytteet, jotka osoittautuivat positiivisiksi sitoutuvien vasta-aineiden suhteen, arvioitiin tarkemmin in vitro -inhibitiosta saatujen todisteiden varalta virtaussytometrisellä määrityksellä. Neutraloivia vasta-aineita havaittiin 87 %:lla, 46 %:lla ja 5 %:lla positiivisen sitoutumisvasta-aineen saaneista potilaista kuukausina 1, 3 ja 12 (kurssi 1) sekä 94 %:lla, 88 %:lla ja 42 %:lla positiivisen sitoutumisvasta-aineen saaneista potilaista kuukausina 13, 15 ja 24 (kurssi 2). Alemtutsumabivasta-aineet liittyivät alentuneeseen alemtutsumabipitoisuuteen kurssin 2 aikana, mutta eivät kurssin 1 aikana. Kahden hoitojakson aikana kliinisistä tutkimuksista ei saatu näyttöä siitä, että sitovien tai inhiboivien anti-alemtutsumabivasta-aineiden esiintymisellä olisi ollut merkittävää vaikutusta kliinisiin tuloksiin, lymfosyyttien kokonaismäärään tai haittavaikutuksiin. Korkean titterin anti-alemtutsumabivasta-aineet, joita havaittiin 13 potilaalla, liittyivät epätäydelliseen lymfosyyttien vähenemiseen kolmannen tai neljännen hoitojakson jälkeen, mutta anti-alemtutsumabivasta-aineilla ei ollut selkeää vaikutusta LEMTRADA-valmisteen kliiniseen tehoon tai turvallisuusprofiiliin.
Kokemuksia markkinoille saattamisen jälkeisestä ajasta
Luvan myöntämisen jälkeisen alemtutsumabikäytön aikana on havaittu seuraavat haittavaikutukset. Koska nämä reaktiot on raportoitu vapaaehtoisesti kooltaan epävarmasta populaatiosta, niiden esiintymistiheyttä ei ole aina mahdollista arvioida luotettavasti tai todeta syy-yhteyttä lääkealtistukseen.
Kokemuksia markkinoille tulon jälkeisestä käytöstä LEMTRADA:lla
Veri- ja imusuonijärjestelmän häiriöt: Hankittu hemofilia A , neutropenia, trombosytopenia
Cerebrovascular Disorders: Aivohalvaus, mukaan lukien verenvuotohalvaus ja iskeeminen aivohalvaus ja kaulavaltimoiden dissekaatio
Ruoansulatuskanavan häiriöt:
Hepatobiliaariset häiriöt: Kolekystiitti, mukaan lukien akalkulaarinen kolekystiitti ja akuutti akalkulaarinen kolekystiitti
Hepatobiliaariset häiriöt:
Infektiot ja infektiot:
Immuunijärjestelmän häiriöt:
Pulmonaalijärjestelmän häiriöt: Autoimmuunihepatiitti, vaskuliitti, Guillain-Barrén oireyhtymä , hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi
Pulmonaalijärjestelmän häiriöt: Keuhkojen alveolaarinen verenvuoto
Kokemuksia markkinoille tulon jälkeen CAMPATHista
CAMPATH on hyväksytty B-soluisen kroonisen lymfaattisen leukemian (B-CLL) hoitoon, ja sitä annetaan yleensä suuremmilla ja useammin toistuvilla annoksilla (esim. 30 mg) kuin mitä suositellaan MS-taudin hoidossa.
Sydänperäiset sairaudet: Kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, kardiomyopatia ja pienentynyt ejektiofraktio muilla kuin MS-potilailla, joita on aiemmin hoidettu mahdollisesti kardiotoksisilla aineilla.
LÄÄKKEIDEN VUOROVAIKUTUKSET
Ei tietoja.
Lue koko FDA:n Lemtradan (alemtutsumabi-injektioneste laskimonsisäistä infuusiota varten) lääkkeenmääräämisohjeet
.