Pyroklastit määritellään fragmenteiksi, jotka syntyvät vulkaanisen toiminnan välittömänä seurauksena tapahtuvan hajoamisen seurauksena. Fragmentit voivat olla yksittäisiä kiteitä tai kristalli-, lasi- tai kivifragmentteja. Niiden muodot, jotka ovat syntyneet rikkoutumisen aikana tai myöhemmässä kuljetuksessa primaariesiintymään, eivät saa olla muuttuneet myöhempien uudelleenlaskeutumisprosessien seurauksena. Jos fragmentit ovat muuttuneet, niitä kutsutaan ”muokatuiksi pyroklasteiksi” tai ”epiklastiksi”, jos niiden pyroklastinen alkuperä on epävarma.
Pyroklastien eri tyypit erotetaan toisistaan pääasiassa niiden koon perusteella:
Pommit: pyroklastit, joiden keskimääräinen halkaisija on yli 64 mm ja joiden muoto tai pinta (esim. leipäkuoripinta) osoittaa, että ne ovat olleet muodostumisensa ja myöhemmän kuljetuksensa aikana kokonaan tai osittain sulassa tilassa.
Lohkareet pyroklastit, joiden keskimääräinen läpimitta on suurempi kuin 64 mm ja joiden kulmikas tai alikulmainen muoto viittaa siihen, että ne olivat kiinteitä muodostumisensa aikana.
Lapilliset pyroklastit, joiden keskimääräinen halkaisija on 64 mm-2 mm.
Tuhkarakeiset pyroklastit, joiden keskimääräinen halkaisija on alle 2 mm Ne voidaan jakaa edelleen karkeisiin tuhkarakeisiin (2 mm-1/16 mm) ja hienoihin tuhka- (tai pöly-) rakeisiin (alle 1/16 mm).
Pyroklastiset kerrostumat määritellään pyroklastien muodostamiksi kokonaisuuksiksi, jotka voivat olla kiinteytymättömiä tai kiinteytettyjä. Niiden on sisällettävä yli 75 tilavuusprosenttia pyroklasteja, ja loput materiaalit ovat yleensä epiklastista, orgaanista, kemiallista sedimenttiä tai autigeenistä alkuperää. Kun ne ovat pääosin konsolidoituneita, niitä voidaan kutsua pyroklastisiksi kiviksi ja kun ne ovat pääosin konsolidoitumattomia, niitä voidaan kutsua tefroiksi.
Suurin osa pyroklastisista kivistä on polymodaalisia, ja ne voidaan luokitella niiden pyroklastien osuuksien mukaan Kuva 1 seuraavasti:
Agglomeraatti: pyroklastinen kivi, jossa pommeista > 75 %.
Pyroklastinen brekki: pyroklastinen kivi, jossa lohkareet > 75 %.
Tuffibrekki: pyroklastinen kivi, jossa pommien ja/tai lohkareiden määrä vaihtelee 25-75 %.
Lapilli-tuffi: pyroklastinen kivi, jossa pommeja ja/tai lohkareita Lapillistone: pyroklastinen kivi, jossa lapilli > 75 %.
Tuffi tai tuhkatuffi: pyroklastinen kivi, jossa tuhkaa > 75 %.
Tuffi voidaan jakaa edelleen karkeaan (tuhkatuffi) tuffiin (2 mm:n ja 1/16 mm:n väliltä) ja hienoon (tuhkatuffi) tuffiin (alle 1/16 mm). Hienojakoista tuhkatuffia voidaan kutsua myös pölytuffiksi. Tuffit ja tuhkat voidaan luokitella edelleen niiden fragmenttikoostumuksen perusteella, eli kivinen tuffi sisältää pääasiassa kivisiruja, lasinen tuffi pääasiassa hohkakivi- ja lasinsiruja ja kristallituffi pääasiassa kidesiruja.

Polymodaalisten pyroklastisten kivien luokittelu lohkareiden/pommien, lapillien ja tuhkan osuuksien perusteella. Muokattu lähteestä Le Maitre, 2005

Lapillit

Lapillit ovat tulivuorenpurkauksesta purkautuvan sulan tai puoliksi sulan laavan pallon-, pisaran-, käpylehmän- tai nappulanmuotoisia pisaroita, jotka putoavat maahan ollessaan vielä ainakin osittain sulaa. Lapilli-tuffi on hyvin yleinen rhyoliitti-, andesiitti- ja dasiittipyroklastisten purkausten tyypillinen vulkaaninen kivilaji. Täällä paksut lapillikerrokset voivat kerrostua pohjavyörypurkauksen aikana. Suurin osa muinaisiin maastoihin jääneistä lapilli-tuffeista muodostuu puoliksi sulaneiden lapillien kerääntymisestä ja hitsautumisesta niin sanotuksi hitsautuneeksi tuffiksi.
Vastasyntyneen vulkaanisen kasan lämpö pyrkii saamaan puoliksi sulaneen aineksen litistymään, kun ne hitsautuvat yhteen. Hitsatun tuffin rakenne on omaleimainen (eutaksitiittinen), ja litistyneet lapillit, fiammet, lohkareet ja pommit muodostavat kerrostumien sisällä litteitä tai kiekonmuotoisia muotoja. Pyöreitä tefrapalloja kutsutaan ”akkreditionaarisiksi lapillisiksi”, jos ne koostuvat vulkaanisista tuhkahiukkasista. Akkretionaariset lapillit muodostuvat purkauspylväässä tai -pilvessä kosteuden tai sähköstaattisten voimien vaikutuksesta, jolloin vulkaaninen tuhka kerrostuu johonkin kohteeseen ja akkretoituu siihen kerroksittain ennen kuin akkretionaarinen lapilli putoaa pilvestä. Akkrektiolapillit ovat kuin vulkaanisia raekuuroja, jotka muodostuvat kostean tuhkan konsentristen kerrosten liittymisestä keskeisen ytimen ympärille.
Hiukkasten törmäys-, sitoutumis- ja hajoamisprosessit kosteutta sisältävissä purkauspilvissä johtavat tuhkan aggregaattien muodostumiseen, jotka puolestaan ovat tärkeässä roolissa tuhkan laskeutumisessa fossiilisten purkauspilvien savupiipuista. Tuhka-aggregaatit putoavat suuremmalla nopeudella kuin niiden sisältämät hiukkaset, joten aggregaatioprosessi johtaa suurten määrien hienojakoisen tuhkan ennenaikaiseen huuhtoutumiseen ja monenlaisten raekokojen samanaikaiseen laskeutumiseen. Näin syntyy huonosti lajittuneita ja hienorakeisia putoamisesiintymiä jopa lähellä purkausaukkoa.
Morfologisesti erilaisia tyyppejä erotetaan kaksi:
(1) Rim-tyyppiset lapillit koostuvat karkearakeisesta ytimestä, jota ympäröi hienorakeinen reunus. Reunat ovat sisäisesti lajittuneita tai koostuvat useista kerroksista, joissa vuorottelevat hieno- ja erittäin hienorakeiset tuhkakerrokset.
(2) Ydintyypin lapillista puuttuu hienorakeinen reunus. Kenttäsuhteet, sisäiset ja raekoko-ominaisuudet ovat tyypillisiä eri tyyppisistä tefraesiintymistä peräisin oleville akkreditionaarisille lapillisille.

Lapillistone akkreditionaarisilla lapillisilla. Black Mountain, Kalifornia, Yhdysvallat. From Wooster Geologists

Accretionary lapilli. From Stephen Hui Museum

Accretionary lapilli from Tenerife. From Dr Richard J Brown

Bibliografia

– David Shelley (1983): Igneoottiset ja metamorfiset kivet mikroskoopin alla. Campman & Hall editori.
– Vernon, R. H. & Clarke, G. L. (2008): Principles of Metamorphic Petrology. Cambridge University Press
– Shelley D (1992): Igneous and Metamorphic Rocks under the Microscope: Classification, textures, microstructures and mineral preferred orientation
– Cox et al. (1979): The Interpretation of Igneous Rocks, George Allen and Unwin, London.
– Eric A.K. (1985): Middlemost Magmas and Magmatic Rocks. Longman, Lontoo
– D’Amico C., Innocenti F. (englanniksi). & Sassi F.P. (1987): Magmatismo e metamorfismo. UTET
– Innocenti F., Rocchi S. & Triglia R. (1999:) La classificazione delle rocce vulcaniche e subvulcaniche: schema operativo per il progetto CARG.
– Carmichael I.S.E., Turner F.J. & Verghoogen J. (1974): Igneous Petrology. McGraw-Hill.

Kuva

Accretionary lapilli in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 10x (Näkökenttä = 2mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 10x (Näkökenttä = 2 mm)	Accretionary lapilli (rim-type) in a Pisolitic tuff from Roccamonfina. Huomaa raekooltaan erilaiset kerrokset. PPL-kuva, 10x (Näkökenttä = 2mm)
Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokiteitä), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittipohjamassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittipohjamassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokiteitä), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittipohjamassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokiteitä), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. XPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittipohjamassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokiteitä), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittipohjamassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. XPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokiteitä), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittipohjamassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. XPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokiteitä), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. XPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Tähtipisaraiset karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Tähtipisaraiset karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokiteitä), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. XPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Tähtipisaraiset karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Tähtipisaraiset karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. XPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokiteitä), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittipohjamassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. XPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Pyöreät karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillistone Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)
Tähtipisaraiset karbonaattilapillit (kalsiitti- ja magnetiittifenokristallien kera), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittimassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Tähtipisaraiset karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. XPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)	Tähtipisaraiset karbonaattiset lapillit (joissa on kalsiitti- ja magnetiittifenokristalleja), jotka ovat asettuneet sekundaariseen kalsiittiseen perusmassaan. Lapillikivi Henkenbergistä, kaiserstuhlista, Saksasta. PPL-kuva, 2x (Näkökenttä = 7mm)