Kuznetsin ympäristökäyrää käytetään kuvaamaan ajatusta, jonka mukaan talouden kehittyessä markkinavoimat alkavat lisääntyä ja taloudellinen eriarvoisuus vähenee. Tarkemmin sanottuna, että talouden kasvaessa ympäristö kärsii aluksi, mutta lopulta ympäristön ja yhteiskunnan välinen suhde paranee.

Kuznetsin hypoteesin esitti ensimmäisen kerran Simon Kuznets 1950- ja 60-luvuilla.

Käyrää esittää käänteinen U-käyrä. Kuvaajan Y-akseli on merkitty eriarvoisuudeksi, kun taas X-akselilla kuvataan aikaa tai tuloja asukasta kohti.

Muilla sanoilla teoria ehdottaa, että kun kansakunta käy läpi teollistumista ja maatalouden koneellistamista – kansakunnan talous siirtyy luonnollisesti kohti kaupunkeja. Eriarvoisuuden odotetaan vähenevän, kun maaseutuväestö siirtyy kohti urbaaneja kaupunkeja.

Ympäristön Kuznets-käyrä

Ympäristön Kuznets-käyrä noudattaa samaa ajatusta tasa-arvon ja kehityksen välisestä hypoteettisesta suhteesta. Erona on se, että siinä tarkastellaan ympäristön tasa-arvoa.

Vor ympäristö Kuznets-käyrän hypoteesia oletettiin yleisesti, että rikkaat taloudet tuhoavat ympäristöä nopeammin kuin köyhemmät maat. Ympäristökuznets-käyrän myötä ympäristön tilan ja talouden välistä suhdetta on kuitenkin analysoitu uudelleen.

Ajatuksena on, että talouskehityksen kasvaessa ympäristö huononee tiettyyn pisteeseen asti, jolloin maa saavuttaa tietyn keskitulon. Sitten rahaa investoidaan takaisin ympäristöön, ja ekosysteemi palautuu ennalleen.

Kriitikot väittävät, että talouskasvu ei aina johda parempaan ympäristöön, ja joskus voi itse asiassa olla päinvastoin.

Mitkä ovat ympäristön Kuznets-käyrän seuraukset?

1. Kun talous on pääasiassa esiteollinen ja maatalousvaltainen, ympäristö on yleensä puhdas ja koskematon teollisesta taloudellisesta toiminnasta peräisin oleville saasteille.

2. Kun talous siirtyy kohti kehitystä ja teollistumista, ympäristö on suuremmassa vaarassa joutua saastumisen ja luonnonvarojen ehtymisen kohteeksi.

3. Käyrä palaa sitten takaisin puhtaampaan ympäristöön, kun talouskasvu jatkuu ja ihmiset päättävät käyttää tulonsa ympäristön parantamiseen puhdistaen vesistöjä ja parantaen ilman laatua. Ihmiset tulevat tietoisemmiksi ympäristön hyödyistä.

Ympäristön Kuznets-käyrän hypoteesiin liittyy ilmeisesti monia rajoituksia. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tietyt ympäristökysymykset todella noudattavat Kuznets-käyrää. Näitä ovat esimerkiksi ilman ja veden epäpuhtaudet, kuten rikkidioksidin, suspendoituneiden hiukkasten ja ulosteperäisten koliformisten bakteerien määrät.

Yleisiä väitteitä on tietysti vaikea esittää, sillä Kuznets-käyrän suhde riippuu tietystä epäpuhtaudesta, paikasta ja siitä, millä aikavälillä. Esimerkiksi taloudet vaativat usein sääntelyä ja valtion väliintuloa varmistaakseen, että ympäristöä suojellaan, vaikka tulotaso nousee.

Kun taloustieteilijät tekevät lisää tutkimuksia, voimme päästä parempaan ymmärrykseen siitä, mitä muutoksia voimme tehdä sekä ympäristön että talouden hyväksi.