Me rakastumme, menemme naimisiin, hankimme lapsia ja perustamme perheen. Vuosien mittaan rakkaus syvenee, side vahvistuu, mutta avioliittotyytyväisyyden tunteemme vaihtelee.
”Huonoina aikoina” riidellään ja syytellään enemmän, jaetaan ja kosketaan vähemmän, ja ilon ja arvostuksen hetkiä on vähemmän. Mutta me selviämme myrskyistä, ja noin 50 prosenttia meistä pysyykin naimisissa.
Mainos
Mitä useimmat pariskunnat eivät avioliitto-asiantuntijoiden mukaan ymmärrä, on se, että on asioita, joita he voivat tehdä varmistaakseen paremmat ajat kuin huonommat, tehdäkseen myrskyjen läpiviennistä tasaisempaa ja helpompaa.
Avioliittomme on kuin kaunis puutarha, sanoo filosofian tohtori Renee Colclough Hinson, The Association for Couples in Marriage Enrichment -järjestön toiminnanjohtaja. ”Se vaatii taitoa ja jatkuvaa huomiota. Jos sitä hoidetaan, se kukoistaa, mutta jos sitä laiminlyödään, se kuihtuu ja kuolee.”
Se vaatii työtä – meiltä kaikilta
”Pitääkö minun siis tehdä töitä sen eteen?” Jep. ”Ei ole paria, jonka ei tarvitsisi tehdä kovasti töitä parisuhteensa parantamiseksi”, sanoo Sallie Foley, MSW, Sex Matters for Women -kirjan kirjoittaja ja Michiganin yliopiston kouluttaja. Jos uskoo, että hyvät ajat jatkuvat itsestään, on valmistautunut pettymykseen ja pettymykseen, hän lisää.
Tosiasiassa kaikissa avioliitoissa on ongelmia, jotka aiheuttavat ristiriitoja ja rasittavat suhdetta. Yleisimpiä ongelmia ovat:
- Rahat. Rahaa ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi, tai jos sitä on, toinen on järkyttynyt siitä, miten toinen sen käyttää.
- Seksi. Sen takia 45 prosenttia pareista hakeutuu avioliittoneuvontaan. Yleensä toinen kumppani haluaa seksiä useammin ja eri ehdoilla kuin toinen.
- Työ. Kumppaneilla on erilaiset rooliodotukset siitä, kuka tekee mitä kodin sisällä ja sen ulkopuolella.
- Lapset. Pariskunnat saattavat olla eri mieltä siitä, miten lapsia kasvatetaan ja kuritetaan.
Positiiviset kommunikoijat pärjäävät parhaiten
Nämä ongelmat eivät johda avioliiton romahtamiseen, jos niistä pystyy keskustelemaan rakentavasti kumppanin kanssa.
Washingtonin yliopiston psykologian professori ja Gottman-instituutin (The Gottman-instituutti) perustaja John Gottman on videokuvannut yli 3000 pariskuntaa yrittäessään eristää olosuhteet, jotka saavat parisuhteen kukoistamaan tai epäonnistumaan. Hän on havainnut, että keskustellessaan ongelmasta onneton pariskunta aloittaa kritisoimalla kumppanin käyttäytymistä. Sitten hyökätään kumppanin persoonallisuutta tai luonnetta vastaan, minkä jälkeen ilmaistaan halveksuntaa – mikä on erityisen syövyttävä tekijä. Hyökkäyksen kohteeksi joutunut kumppani siirtyy luonnollisesti puolustuskannalle, mikä saa aikaan vastahyökkäyksen. Seurauksena on riita, ja sanomattakin on selvää, että ongelmaa ei käsitellä suoraan eikä ratkaista.
Sen sijaan onnelliset pariskunnat käyttävät riidoissaan viisi kertaa enemmän positiivisia käyttäytymismalleja kuin negatiivisia, Gottman on todennut. He esimerkiksi hyödyntävät huumoria jännityksen purkamiseksi ja maustavat keskustelua hellyydenilmauksilla säilyttääkseen rauhallisuuden.