Kopeekka (kopeyka )- vastaa ruplan sadasosaa – otettiin ensimmäisen kerran käyttöön osana vuoden 1534 rahauudistusta, ja se vastasi 0,68 grammaa hopeaa.

Hopeakolikko oli kaksi kertaa painavampi kuin moskovalainen denga (moskovka ), ja sitä kutsuttiin nimellä denga kopeenaja (denga kopeynaja), koska liettualaisen esikuvansa tapaan siinä oli kuvattuna ratsastaja, joka kannatteli keihäänkärkeä (kope ). Nimitys novgorodka, joka oli aluksi paljon yleisempi, kuvasti sitä, että se vastasi arvoltaan vanhaa novgorodilaista dengaa. Uudistuksesta huolimatta moskovalaisten denga ja altyn (jälkimmäinen vastasi kolmea kopeekkaa) pysyivät kirjanpidon perusyksikköinä aina 1700-luvulle asti. Kopeekka oli vuoden 1654 rahauudistukseen asti dengan ja polushkan (neljänneskopeekka) ohella suurin lyöty nimellisarvo. Vasili Shuisky lyötiin lyhytaikaisesti kultakopeekkeja, ja Aleksei Mihailovitshin rahareformin aikana vuosina 1655-1663 kopeekkeja lyötiin kuparista. Aleksei alkoi myös lyödä rupla-, poltina- (50 kopeekkaa) ja altyn-kolikoita sekä kokeellisesti groshia (kaksi kopeekkaa). Vuonna 1701 otettiin käyttöön polupoltinnik (25 kopeekkaa), grivna (10 kopeekkaa) ja polugrivna (5 kopeekkaa).

Pietari I:n vuonna 1704 tekemässä rahauudistuksessa otettiin käyttöön desimaalijärjestelmä, jossa kuparikopeekka oli hopeisen ruplan perusalaluokka, vaikka hopeakopeekkoja lyötiin edelleen vuoteen 1718 asti. Viidentoista ja kahdenkymmenen kopeekan kolikot otettiin käyttöön vuonna 1760. Enintään viiden kopeekan kolikot lyötiin keisarikunnan loppuaikana yleensä kuparista riippumatta siirtymisestä hopea-, kulta- ja paperiruplien välillä. Neuvostoaikana kopeekat lyötiin kuparin ja sinkin seoksesta.

Katso myös: Aleksei Mihailovitš; altyn; kuparimellakat; denga; rupla; shuisky, vasili ivanovitš

bibliografia

Spassky, Ivan Georgievich. (1968). Venäjän rahajärjestelmä: A Historico-Numismatic Survey, tr. Z. I. Gorishina ja rev. L. S. Forrer. Amsterdam: J. Schulman.

Jarmo T. Kotilaine

.