Sana vodka tulee venäjän sanasta voda, joka tarkoittaa vettä. Ennen toista maailmansotaa vodkaa kulutettiin harvoin Euroopan ulkopuolella, mutta lopulta vodka vetäisi puoleensa monia kovien viinojen ystäviä sen mauttomalla ja monipuolisella houkuttelevuudella.
Tänä päivänä vodkaa valmistetaan monista eri asioista, kuten punajuurista, perunasta, vehnästä ja jopa viinirypäleistä. Lopputuote ei riipu niinkään ainesosista kuin valmistusmenetelmistä. Et todennäköisesti pysty maistamaan eroa, sillä lain mukaan vodkalla ei edes saa olla ominaista makua, lukuun ottamatta niitä makuja, jotka on lisätty tislauksen jälkeen.
Koska vodka on suodatettu monista vaarallisista kemikaaleista ja sen jälkivaikutukset elimistössä ovat vähäisemmät, monet pitävät vodkaa yhtenä vaarattomimmista alkoholijuomista. Silti 35-60 prosentin alkoholitilavuuden ansiosta se on yksi voimakkaimmista juomista, joka kykenee päihdyttämään nopeasti ja tehokkaasti.
Ironisesti, toisin kuin itse juoma, ei ole täysin selvää, missä vodka on syntynyt, vaikka monet yhdistävät kirkkaan juoman Venäjään. Sen syntypaikka on yhdistetty myös Puolan, Ukrainan ja Valko-Venäjän ympärillä oleviin viljanviljelyalueisiin sekä Suomeen ja muihin Skandinavian maihin. Silti sanotaan, että vodkan verotus Venäjällä auttaa kattamaan suuren osan valtion tuloista. Se, että vodkan kulutus Venäjällä on suurempi kuin missään muussa maassa maailmassa, täytyy auttaa täytyy auttaa.
Vodkan syntyajankohdaksi on merkitty noin 1200-luvun tienoilla. Aluksi sitä valmistettiin lääketieteellisiin tarkoituksiin, ja vasta 1350-luvulla juoma sai mainetta päihdyttävistä ominaisuuksistaan.
Venäjällä uskottiin, että juoma sisälsi oman henkensä, ja sitä käytettiin uskonnollisissa seremonioissa ja tilaisuuksissa. Joskus yli gallonan vodkaa sisältävää astiaa kierrätettiin, ja niitä, jotka kieltäytyivät juomasta, pidettiin syntisinä. 1600-luvulle tultaessa vodkaa oli tapana juoda Venäjän keisarillisissa juhlailloissa, joissa kaikki ateriat aloitettiin leivällä ja vodkalla.
Tsaari Pietarin valtakaudella oli tapana, että jokaisen ulkomaisen suurlähettilään, joka osallistui hoviin, oli juotava ”Valkoisen kotkan malja”, mikä oli hieno kiertoilmaisu tälle vodkajuomalle, jota oli yhteensä peräti puolitoista litraa.