Nicaraguan alkuperäiskansat

Nicaraguassa on seitsemän alkuperäiskansaa. Nicaragua on hyväksynyt YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista ja ratifioinut ILO:n yleissopimuksen 169 vuonna 2010. Silti sen alkuperäisyhteisöt kohtaavat lukuisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti yhteisömaiden kautta tapahtuvaan rakentamiseen, joka vaikuttaa niiden elinkeinoihin, ja siihen, että valtio ei noudata lakisääteistä velvoitettaan kunnioittaa alkuperäisyhteisöjen maanomistusoikeutta.

Nicaraguan alkuperäiskansat

Nicaraguassa on seitsemän alkuperäiskansaa. Ne jakautuvat historiallisesti ja kulttuurisesti Tyynenmeren rannikolle, Keski- ja pohjoiselle alueelle, jossa asuvat Chorotega (221 000), Cacaopera eli Matagalpa (97 500), Ocanxiu eli Sutiaba (49 000) ja Nahoa eli N.huatl (20 000). Karibian (tai Atlantin) rannikolla asuvat M.skitu (150 000), Sumu-Mayangna (27 000) ja Rama (2 000) kansat.

Muut kansat, joilla on Nicaraguan perustuslain (1987) mukaiset kollektiiviset oikeudet, ovat afrosiirtolaiset, joita kutsutaan kansallisessa lainsäädännössä ”etnisiksi yhteisöiksi”. Näihin kuuluvat kreolit eli kriolit (43 000) ja garífunat (2 500).

Nicaraguan alkuperäiskansojen tärkeimmät haasteet

Nicaraguan alkuperäiskansoja huolestuttaa erityisesti se, että hallitus ajaa eteenpäin suurten valtamertenvälisten kanavien rakentamista ja edistämistä kunnallisten maa-alueiden läpi, mikä vaikuttaa suuresti alkuperäiskansojen toimeentuloon.

Toinen haaste Nicaraguan alkuperäiskansoille ovat esimerkit siitä, että Nicaraguan valtio ei noudata lakisääteistä velvoitettaan kunnioittaa Nicaraguan valtion itsensä alkuperäisyhteisöjen hyväksi myöntämiä omistusoikeuksia. Tämä koskee Laguna de Perlasin altaan yhteisöjä, Tilba Lupian yhteisöä, Tasba Pri -aluetta, Bluefieldsin mustan kreolin alkuperäisväestön yhteisöä sekä Rama- ja Kriol-alueen yhteisöjä.

Vuoden 2017 aikana IACHR on toistanut huolensa maan ja luonnonvarojen oikeuksien puolustajista sekä tällaista puolustustyötä tekevistä alkuperäiskansojen ja afro-laskeutuvien väestöryhmien edustajista, jotka ovat edelleen suuressa vaarassa joutua väkivallan kohteeksi Nicaraguassa.

Potentiaalista edistystä Nicaraguan alkuperäiskansojen hyväksi

Amerikkalaisessa tuomioistuimessa ja Amerikan maiden välisessä komissiossa (IACHR) on ryhdytty joihinkin toimenpiteisiin alkuperäisyhteisöjen tukemiseksi tapauksissa, joissa ei-alkuperäiskansoja edustavat henkilöt tai ”uudisasukkaat” ovat tunkeutuneet laittomasti laillisesti tituleeratuille alkuperäisasukkaiden alueille.

Vuonna 2016 IACHR myönsi turvaamistoimia kahdentoista alkuperäisasukasyhteisön hyväksi. Nicaraguan valtio ei kuitenkaan noudattanut varotoimenpiteitä, eivätkä yhteisön jäsenet vieläkään pysty liikkumaan vapaasti ja käyttämään maitaan metsästykseen, kalastukseen ja hedelmien keruuseen, koska heillä on vastassaan aseistettuja uudisasukkaita, jotka tunkeutuvat heidän mailleen.