Kreikkalainen nimi

Ὑας Ὑαδες

Käännöksenä

Hyas, Hyadit

roomalainen nimi

Sucula, Suculae

Käännös

Sateiset (hyô, hyetos)

HYADIT olivat Hyadien tähdistön viiden tähden nymfejä ja taivaita kantavan titaanin Atlaksen tyttäriä. Kun heidän veljensä Hyas oli kuollut leijonan tappamana, kyynelehtivät Hyadit asetettiin tähtien joukkoon. Heidän tähtikuvionsa heliaakkelin asettuminen marraskuussa merkitsee sadekauden alkua Kreikassa, ja tästä nymfejä nimitettiin ”sateisiksi.”

Nonnoksen mukaan Hyadit olivat samoja kuin Lamidit, jumala Dionysoksen hoitajat. Heidät samaistettiin läheisesti myös Nysiadeihin ja Nymphai Naxiaiiin, muihin jumalan maineisiin hoitajiin. Hyadit olivat sukua myös Naiades Mysiaiille, jonka tarinassa Hyas-niminen veli korvaa Hylas-nimisen rakastajan.

HYADIEN PERHE

HYAS

ATLAS & PLEIONE (Hyginus Fabulae 192)
ATLAS & AITHRA (Musaeus Frag, Hyginus Astronomica 2.21, Ovid Fasti 5.164)
HYAS & BOIOTIA (Hyginus Astronomica 2.21)

NIMET

PHAISYLE, KORONIS, KLEEIA, PHAIO, EUDORE (Hesiodos Astronomica 2)
PHAESYLA, KORONIS, AMBROSIA, POLYXO, EUDORA (Hyginus Fabulae 192)
AMBROSIA, EUDORA, AESYLE (Eustathius Homeroksen Iliasista 1156)

ENCYCLOPEDIA

HY′ADES (Huades), eli sateinen, nimi eräälle nymfien luokalle, jonka lukumäärää, nimiä ja syntyperää muinaiset kuvaavat eri tavoin. Heidän vanhempansa olivat Atlas ja Aethra ( Ov. Fast. v. 169, &c.), Atlas ja Pleione (Hygin. Fab. 192) tai Hyas ja Boeotia (Hygin. Poet. Astr. ii. 21 ); toiset kutsuvat heidän isäänsä Oceanukseksi, Melisseukseksi, Cadmilukseksi tai Erechtheukseksi. (Hygin. Fab. 182; Theon. ad Arat. Phaen. 171; Serv. ad Aen. i. 748.) Thales mainitsee kaksi ja Euripides kolme Hyadesia (Theon, l. c.), ja Eustathius (ad Hom. s. 1156) antaa kolmen nimen, nimittäin Ambrosia, Eudora ja Aesyle. Hyginus (Fab. 182) puolestaan mainitsee Idothean, Althaean ja Adrasten, ja Diodoros (v. 52) mainitsee Philian, Coroniksen ja Cleiksen. Muut runoilijat tunsivat taas neljä, ja Hesiodos (ap. Theon. l. c.) viisi, nimittäin Phaesyle, Coronis, Cleeia, Phaeote ja Eudora. (Vrt. viisi eri nimeä teoksessa Serv. ad Virg. Georg. i. 138; Hygin. Fab. 182, 192.) Hyadien yhteinen lukumäärä on kuitenkin seitsemän, sillä ne esiintyvät tähdistössä, joka kantaa niiden nimeä, eli Ambrosia, Eudora, Pedile, Coronis, Polyxo, Phyto ja Thyone eli Dione. (Hygin. Poet. Astr. ii. 21 ; Hesych. s. v.) Logografi Pherecydes, joka mainitsi vain kuusi, kutsui heitä dodonalaisiksi nymfeiksi ja Zeuksen nimeämiksi hoitajiksi, jotka olivat nimittäneet Dionysoksen synnyttämään. Tässä ominaisuudessa heitä kutsutaan myös nyssealaisiksi nymfeiksi. (Apollod. iii. 4. § 3; Ov. Fast. v. 167, Met. iii 314; Serv. ad Aen. i. 748; Eustath. ad Hom. s. 1155). Kun Lykurgos uhkasi Dionysoksen ja hänen seuralaisensa turvallisuutta, Hyadit, Ambrosiaa lukuun ottamatta, pakenivat pikkujumalan kanssa Thetikseen tai Theebaan, jossa he uskoivat hänet Inolle (tai Junolle), ja Zeus osoitti heille kiitollisuuttaan poikansa pelastamisesta sijoittamalla heidät tähtien joukkoon. (Hygin. Poet. Astr. ii. 21.) Ennen kuin heidät näin kunnioitettiin, he olivat olleet vanhoja, mutta Medeia teki heidät Dionysoksen pyynnöstä jälleen nuoriksi. (Hygin. Fab. 182; Ov. Met. vii. 295.) Dodonan nymfeinä heidän sanotaan joidenkin perinteiden mukaan kasvattaneen Zeuksen. (Schol. ad Hom. Il. xviii. 486.) Tarina, joka teki heistä Atlaksen tyttäriä, kertoo, että heidän lukumääränsä oli kaksitoista tai viisitoista. ja että aluksi viisi heistä sijoitettiin tähtien joukkoon Hyades-nimellä ja seitsemän (tai kymmenen) muuta myöhemmin Plejadien nimellä palkkioksi sisarellisesta rakkaudesta, jota he olivat osoittaneet veljensä Hyaksen kuoleman jälkeen, jonka villipeto oli tappanut Libyassa. (Hygin. Fab. 192; Ov. Fast. v. 181 ; Eustath. ad Hom. s. 1155.) Heidän nimensä Hyades on muinaisten mukaan peräisin heidän isästään Hyasista tai Hyesistä, joka oli Dionysoksen mystinen sukunimi, ja toisten mukaan heidän sijainnistaan taivaalla, jossa he muodostivat kreikkalaista U-kirjainta muistuttavan kuvion. Roomalaiset, jotka johtivat sen sanasta hus, sika, käänsivät nimen sanalla Suculae (Cic. de Nat. Deor. ii. 43.); mutta luonnollisin johdannainen on sanasta Wein, sade, koska Hyadien tähdistö, kun se nousi samanaikaisesti auringon kanssa, ilmoitti sateisesta ja myrskyisestä säästä. (Cic. lc.; Ov. Fast. v. 165; Horat. Carm. i. 3. 14; Virg. Aen. iii. 516; Gell. xii.)

Lähde: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology.

KLASSISEN KIRJALLISUUDEN LAINAUKSIA

HYADES-NYMPHÄT

Hesiodos, Tähtitiede Katkelma 2 (teoksesta Scholiast on Aratus 254) (suomennos Evelyn-White) (kreikkalaisessa eepoksessa 8. tai 7. vuosisadalla eKr.) :
”Mutta Zeus teki niistä tähtiä, jotka ovat nimeltään Hyadeja. Hesiodos kertoo Kirjassaan tähdistä niiden nimet : ”Nymphai (nymfit) kuten Kharites (Charites, armot), Phaisyle ja rikkaan kruunuinen Kleeia ja ihana Phaio ja pitkävartinen Eudora, joita ihmisheimot maan päällä kutsuvat Hyadeiksi.'”

Pseudo-Hyginus, Fabulae 192 (suomennos Grant) (roomalainen mytografi C2. vuosisata jKr.) :
”Atlaksella oli Pleionen tai Oseanidin kanssa kaksitoista tytärtä ja poika, Hyas. Pojan tappoi villisika tai leijona, ja sisaret, jotka surivat häntä, kuolivat tähän suruun. Viidellä heistä, jotka asetettiin ensimmäisenä tähtien joukkoon, on paikkansa härän sarvien välissä – Phaesyla, Ambrosia, Coronis, Eudora, Polyxo – ja heitä kutsutaan veljensä nimen mukaan Hyadesiksi. Latinan kielessä niitä kutsutaan nimellä Suculae.
Jotkut sanovat, että koska ne on järjestetty Upsilon-kirjaimen muotoon, niitä kutsutaan nimellä Hyades; jotkut taas sanovat, että niitä kutsutaan niin siksi, että ne tuovat sadetta noustessaan, sillä sade on kreikankielessä hyein.
On niitä, jotka luulevat, että ne ovat tähtien joukossa siksi, että ne olivat isä Liberin imettäjiä.”

Pseudo-Hyginus, Astronomica 2. 21 :
”Se on suunnattu itään päin, ja tähtiä, jotka hahmottelevat sen kasvoja, kutsutaan Hyadeiksi.”
Näitä, sanoo ateenalainen Pherecydes, ovat Liberin imettäjät , seitsemän kappaletta, jotka aiemmin olivat Dodonidae-nimisiä nymfejä (nymfejä). Niiden nimet ovat seuraavat : Ambrosia, Eudora, Pedile, Coronis, Polyxo, Phyto ja Thyone.
Lykurgoksen kerrotaan pakottaneen heidät pakoon, ja kaikki muut paitsi Ambrosia hakeutuivat Thetiksen luo, kuten Asklepiades sanoo.
Mutta Pherecydesin mukaan he toivat Liberin Theebaan ja luovuttivat hänet Inolle, ja tästä syystä Jove ilmaisi heille kiitoksensa asettamalla heidät tähdistöjen joukkoon.”

Pseudo-Hyginus, Astronomica 2. 21 :
”Plejadit (monet) saivat Musaeuksen mukaan nimensä siksi, että Atlasille ja Oceanuksen tyttärelle Atlakselle ja Aethralle syntyi viisitoista tytärtä. Viisi heistä on hänen mukaansa nimeltään Hyadit, koska heidän veljensä oli Hyas, sisartensa rakastama nuorukainen. Kun hän sai surmansa leijonajahdissa, mainitsemiemme viiden sanotaan menehtyneen jatkuvaan itkuun. Koska he surivat suuresti hänen kuolemaansa, heitä kutsutaan Hyadeiksi.Loput kymmenen hautoivat sisartensa kuolemaa ja aiheuttivat kuoleman itselleen; koska niin monet kokivat samaa surua, heitä kutsutaan Plejadeiksi. Aleksanteri sanoo, että heitä kutsuttiin Hyadeiksi, koska he olivat Hyaksen ja Boeotian tyttäriä, Plejadit, koska he olivat syntyneet Pleion, Oseanoksen tyttären, ja Atlaksen synnyttämiä.”

Ovid, Fasti 5. 164 ff (suomennos Boyle) (roomalainen runous C1. eKr. – C1. jKr.) :
”Kun pimenevä hämärä tuo yön, koko Hyadien parvi paljastuu. Härän kasvot loistavat seitsemällä tulisäteellä, joita kreikkalaiset merimiehet kutsuvat sadesanasta Hyadeiksi. Joillekin ne olivat Bacchuksen imettäjiä , toisille Tethysin ja vanhan Oceanuksen lapsenlapsia. Atlas ei vielä kantanut Olympoksen taakkaa, kun kaunis, silmiä hivelevä Hyas syntyi. Oseanoksen tytär Aethra synnytti hänet ja Nymphaen (nymfit) ajallaan, mutta Hyas syntyi ensin. Kun hänen partansa oli tuore, hirvet vapisivat kauhusta hänen edessään, ja jänis oli tervetullut saalis. Mutta kun vuodet kypsyttivät hänen miehekkyyttään, hän sulkeutui reippaasti karvaisen leijonatytön ja villisian kanssa. Hän etsi poikineen leijonatytön pesän ja pesän ja joutui libyalaisen pedon veriseksi saaliiksi. Hänen äitinsä nyyhkytti Hyasta, hänen surulliset sisarensa nyyhkytti ja Atlasta, jonka kaula vetäisi maailman. Sisaret ylittivät molemmat vanhemmat hurskaassa rakkaudessa ja voittivat taivaan. Heidän nimensä on Hyasista.”

Nonnus, Dionysiaca 14. 143 ff (suomennos Rouse) (kreikkalainen eepos C5. vuosisata jKr.) :
”Veden Neiadit (Naiadit) . . joita ihmiset kutsuvat Hyadeiksi, Lamos-joen jälkeläisiä. He olivat leikkineet hoitajia lapselle, jonka Zeus oli niin iloisesti synnyttänyt, Bakkhosille (Bacchus) .”

KONSTELLAATIO HYADES

Hesiodos, Works and Days 609 ff (suomennos Evelyn-White) (kreikkalainen eepos 8. tai 7. kr. eKr.) :
”Mutta kun Plejadit ja Hyadit ja voimakas Orion alkavat laskea , niin muistakaa kyntää ajallaan.”

Pseudo-Hyginus, Fabulae 192 (käännös Grant) (roomalainen mytografi C2. jKr.) :
”Jotkut sanovat, että ne ovat niin kutsuttuja, koska ne tuovat sadetta noustessaan, sillä sataa on kreikaksi hyein.”

Ovid, Fasti 5. 164 ff (suomennos Boyle) (roomalainen runoilija C1. eKr. – C1. jKr.) :
”Kun pimenevä hämärä aloittaa yön, koko Hyadien lauma paljastuu. Härän kasvot loistavat seitsemällä tulisäteellä, joita kreikkalaiset merimiehet kutsuvat sadesanasta Hyadeiksi.”

Cicero, De Natura Deorum 2. 43. 111 (suomennos Rackham) (roomalainen retorikko C1. kr. eKr.) :
”Hänen päänsä on koristeltu lukuisilla tähdillä : ”Kreikkalaisilla oli tapana kutsua niitä Hyadeiksi” niiden tuomasta sateesta, jonka kreikankielinen sana on hyein, kun taas meidän kansamme kutsuu niitä typerästi nimellä Suculae (imusika), ikään kuin nimi Hyadit johdettaisiin sanasta, joka tarkoittaa sikaa, ei sanasta, joka tarkoittaa sadetta.”

Seneca, Medeia 311 ff (suomennos Miller) (roomalainen tragedia C1. vuosisata jKr.) :
” ”Vielä ei kukaan osannut lukea taivasta ja käyttää tähtiä, joilla taivas on täplitetty; vielä eivät laivat pystyneet välttämään sateisia Hyadeja; vielä eivät Olenian vuohen tulet.”

Seneca, Medeia 767 ff :
” Ääneni käskystä Phoebus on pysähtynyt keskelle taivasta, ja loitsujeni liikuttamat Hyadit horjuvat pudotukseensa.”

Valerius Flaccus, Argonautica 5. 408 ff (suomennos Mozley) (roomalainen eepos C1. kr.) :
”Siellä rautainen Atlas seisoo Oceanoksessa, aalto paisuu ja murtuu hänen polvilleen; mutta itse jumala korkealla kiidättää kiiltävät ratsunsa vanhan miehen ruumiin yli … takana pienemmällä rattaalla seuraa hänen sisarensa ja täpötäydet Plejadit ja tulet, joiden tupsut ovat märät tippuvasta sateesta.”

Statius, Silvae 1. 6. 21 (suomennos Mozley) (roomalainen runous C1. A.D.) :
”Tällaisilla virroilla myrskyisä Hyades o’erwhelm the earth of Pleiades dissolved in rain.”

HYADIEN NIMET

LÄHTEET

KREIKKALAINEN

• Hesiodos, Teokset ja Päivät – kreikkalaisessa eepoksessa 8. – 7. kr. eaa.C.
• Hesiodos, Astronomian katkelmia – kreikkalainen eepos C8th – 7. eKr.

ROMAN

• Hyginus, Fabulae – latinalainen mytografia C2nd A.D.
• Hyginus, Astronomica – latinalainen mytografia C2nd A.D.
• Ovid, Fasti – latinankielinen runous C1st B.C. C. – C1. A.D.
• Cicero, De Natura Deorum – Latinalainen retoriikka C1. B.C.
• Seneca, Medeia – Latinalainen tragedia C1. A.D.
• Valerius Flaccus, Argonautica – Latinalainen eepos C1. A.D.
• Statius, Thebaidea – Latinalainen eeppinen runoelma C1. A.D.