Chordata Nisäkkäät (Mammalia) Lihansyöjät (Carnivora) Nilviäiset (Phocidae) Cystophora cristata
Kuvaus & Käyttäytyminen
Hylkeet, Cystophora cristata (Erxleben, 1777), alias Cystophora borealis, Phoca cristata, on saanut nimensä nenästä otsaan ulottuvan suuren kimmoisan pussin mukaan, joka aikuisilla uroksilla laajenee suureksi pallomaiseksi palloksi. Hylkeillä on mustat kasvot ja siniharmaa turkki, jossa on tummia laikkuja. Aikuiset urokset ovat keskimäärin 2,5-3 metriä pitkiä ja painavat noin 300-400 kg. Aikuiset naaraat ovat pienempiä, keskimäärin 2-2,4 metriä pitkiä ja painavat noin 160-230 kg. Hylkeiden tiedetään sukeltavan toistuvasti yli 1 000 metrin syvyyteen yli 50 minuutiksi. Huppuhylkeen elinikä on 30-35 vuotta.
Huppuhylkeet ovat muihin hyljelajeihin verrattuna hyvin aggressiivisia. Aikuiset urokset osoittavat aggressiivisuuttaan puhaltamalla ”huppunsa” (ilmapallomainen pallo kasvoillaan), joka voi kasvaa kaksi kertaa jalkapallon kokoiseksi. Huppu on nenäontelon laajentuma, joka kehittyy noin 4 vuoden iässä. Paisuneena huppu muodostaa pallon päähän, ja tyhjentyneenä huppu roikkuu ylähuulen edessä. Uroksilla on myös puhallettava nenäkalvo, joka laajenee kuin punainen ilmapallo toisesta sieraimesta ja joka ”piippaa” ravistettaessa. Huppua ja kalvoa käytetään aggression osoittamiseen uhatessa ja varoituksena pesimäaikana.
Maailman levinneisyysalue & Elinympäristö
GBIF-verkosto OBIS-levinneisyyskartta AquaMaps
Huppuhylkeitä tavataan syvissä syvissä vesistöissä kaukana pohjoisella Pohjois-Atlantilla. Laji levittäytyy Huippuvuorilta idässä Pyhän Laurentiuksenlahdelle lännessä. Pakkausjäällä tavataan neljä erillistä populaatiota: (i) Jan Mayenin saaren lähistöllä, (ii) Labradorin edustalla ja Newfoundlandin koillisosassa, (iii) Pyhän Laurentiuksenlahdella ja (iv) Davisin salmessa. Kapustahylkeiden kokonaiskannaksi arvioidaan tällä hetkellä 650 000 yksilöä, joista 250 000 kuuluu Jan Mayenin saareen ja 400 000 Luoteis-Atlantilla. Kyseessä on erittäin vaeltava laji, jonka tiedetään vaeltavan pitkiä matkoja länteen aina Alaskaan asti ja etelään Kanariansaarille ja Karibian Guadeloupen saarelle asti.
Perimäkauden jälkeen, yleensä huhti-kesäkuun välisenä aikana, nämä hylkeet kulkevat pitkiä matkoja ruokailemaan. Kesä-elokuussa ne kokoontuvat jälleen jäälle molttaamaan, minkä jälkeen ne hajaantuvat ruokailemaan, kunnes lisääntymiskausi alkaa lopputalvesta. Vaellustottumuksia ei ole vielä hyvin dokumentoitu, mutta Luoteis-Atlantin populaatiot näyttävät kuitenkin molttaavan Grönlannin itärannikon edustalla Tanskan salmessa ja kulkevan sitten pohjoiseen. Niitä tavataan myös Länsi-Grönlannin rannikolla. Jan Mayenin populaation yksilöt näyttävät molttaavan kahdessa paikassa pesimäalueen pohjoispuolella ja hajaantuvan sitten ruokailemaan Huippuvuorille, Islantiin, Norjaan ja Färsaarille. Luoteis-Atlantin populaatioiden uskotaan talvehtivan Newfoundlandin edustalla.
Ruokailukäyttäytyminen (ekologia)
Hylkeet, Cystophora cristata, ruokailevat syvissä vesissä sukeltaen 100-600 metrin syvyyteen: Grönlanninpallasta, punasimppua, turskaa, särkikalaa, villakuoretta ja silakkaa. Myös mustekalaa, kalmaria, katkarapuja ja simpukoita syödään.
Huppuhylkeiden tunnettuja saalistajia ovat jääkarhut, grönlanninhait ja miekkavalaat.
Elinkaari
Naaraspuoliset huppuhylkeet tulevat sukukypsiksi 3-6-vuotiaina, urospuoliset 5-7-vuotiaina. Tämän laajasti vaeltavien lajien eri lisääntymispopulaatioiden välisen vaihtelun määrä on epäselvä, vaikka havainto harmaahylkeen ja huppuhylkeen hybridipennusta on raportoitu.
Pennut syntyvät maalis-huhtikuun välisenä aikana, ja niillä on hyvin kehittynyt rasvakerros ja siniharmaa turkki, mikä johti niiden lempinimeen ”sinihylje”. Ne molttaavat tämän turkin noin 14 kuukaudessa. Vastasyntyneet poikaset ovat noin 1 m pitkiä ja painavat noin 24 kg. Imetys kestää keskimäärin vain 3,8 päivää, mikä on nisäkkäiden lyhin imetysaika. Lyhyestä imetysajasta huolimatta pennun koko kaksinkertaistuu noin 24 kg:sta noin 47 kg:aan emon runsaan maidon ansiosta, jonka rasvapitoisuus on 60-70 %. Kun naaraat alkavat synnyttää, urokset alkavat kilpailla lisääntymisalueesta tönimällä ja taistelemalla toisiaan vastaan. Urokset odottavat parittelua naaraan imettäessä ja muodostavat väliaikaisia ”perheitä” tai ”kolmikoita”. Kun pentu on vieroitettu, uros ja naaras parittelevat vedessä. Useita tunteja parittelun jälkeen uros palaa lisääntymisalueelle etsimään toista naarasta.
Suojelutilanne & Kommentit
oikea nuoli Nykyinen IUCN:n suojelutilanne huppuhylkeille oikea nuoli Suojelunäkökohtia oikea nuoli NOAA YK:n ympäristöohjelman (UNEP:n) maailmanlaajuinen luonnonsuojelun seurantakeskus: Seafood Watch List tämän lajin osalta
Huppuhylkeet tapettiin yleisesti turkistensa vuoksi, ja erityisesti arvostettiin nuoria ”bluebackeja”. Vuonna 1983 julkinen painostus sai Euroopan talousyhteisön kieltämään sinihyljetuotteiden tuonnin, ja Kanada on kieltänyt sinihylkeiden kaupallisen metsästyksen vuodesta 1987 lähtien. Valitettavasti laiton tappaminen on jatkunut. Kanadan viranomaiset takavarikoivat 22 846 kuollutta sinisimpukkaa vuoden 1996 metsästyksen jälkeen, ja kanadalaiset hylkeenpyytäjät pyrkivät saamaan kiellon kumottua.
Hylkeiden kaupallinen metsästys on kielletty St. Lawrencenlahdella ja Davisinsalmessa, vaikka aikuisia hylkeitä metsästetään edelleen kaupallisesti muilla alueilla. Vuonna 1999 ilmoitettiin vain 200 tappoa, mikä on paljon vähemmän kuin 10 000:n suuruinen sallittu kokonaissaalis (TAC). Pienestä ilmoitetusta määrästä huolimatta uskotaan, että 38-89 prosenttia todellisista tappamisista jää ilmoittamatta. Vuonna 1996 laillinen rajoitus oli 8 000, mutta rajoitusta ei noudatettu, ja tuona vuonna tapettiin 25 000 huppuhyljettä. Hylkeenpyytäjät ajavat TACin nostamista kysynnän puutteesta huolimatta.
Julkinen mielipide on osoittanut, että 50 prosenttia kanadalaisista haluaa itärannikon hylkeenpyynnin loppuvan ja että 75 prosenttia vastusti liittovaltion tukea metsästykselle. Kuten harppihylkeen kohdalla, ilman valtion tukia hyljetuotteille ei olisi markkinoita.
Hylkeitä metsästetään Norjassa ja Venäjällä, mutta metsästystä on kuitenkin vähennetty tässä hyljekannassa viime vuosina vaikeiden sääolosuhteiden, hylkeille pääsyn ja huonokuntoisten hyljealusten vuoksi. Vuonna 1999 metsästykseen osallistui vain kaksi alusta, jotka saivat saaliiksi 3 525 muuta kuin imevää pentua ja 921 aikuista hyljettä. Vuonna 2000 nämä luvut vähenivät edelleen 1 346 imemättömään poikasiin ja 525 aikuiseen hylkeeseen. Näistä alhaisista saaliista huolimatta kauden 2001 kiintiöksi vahvistettiin 10 300 aikuista huppuhyljettä. Norjan norppateollisuus ei ole taloudellisesti elinkelpoinen, ja se on myös riippuvainen valtion tuista.
Naapurien toimeentulometsästys tuottaa vuosittain noin 4 000-6 000 hyljettä Grönlannissa, ja Pohjois-Kanadassa alkuasukkaat metsästävät jopa 100 hyljettä.
Hylkeet kärsivät verkkopyydyksiin sotkeutumisesta Islannissa, Uudessa-Seelannissa (Newfoundland), Labradorissa (Labradorissa) ja Yhdysvaltain koillisosissa. Kuten muitakin hyljelajeja, myös huppuhylkeitä on syytetty kalakantojen pienenemisestä, ja kalastusteollisuus on vaatinut niiden teurastamista.
Kuten harppi- ja saimaannorppien kohdalla, raporttien mukaan hylkeiden määrä on kasvanut Yhdysvaltojen koillisosan vesillä, ja monet niistä ovat pelastamisen ja kuntoutuksen tarpeessa. Tämä saattaa johtua liikakalastuksen aiheuttamasta saaliin vähenemisestä, joka saa hylkeet matkustamaan etelämmäksi etsimään ravintoa.
Viitteet & Lisätutkimus
Seal Conservation Society (SCS): Hooded Seal, Cystophora cristata
Cystophora cristata (Hooded Seal) ~ The IUCN Red List
Tutkimus Cystophora cristata @
Barcode of Life oikea nuoli BioOne oikea nuoli arrow Biodiversity Heritage Library right arrow CITES right arrow Cornell Macaulay Library right arrow Encyclopedia of Life (EOL) right arrow ESA Online Journals oikea nuoli FishBase oikea nuoli Florida Museum of Natural History Ichthyology Department oikea nuoli GBIF oikea nuoli Google Scholar oikea nuoli ITIS oikea nuoli IUCN RedList (Threatened Status) oikea nuoli Marine Species Identification Portal oikea nuoli NCBI (PubMed, GenBank, jne.) oikea nuoli Ocean Biogeographic Information System oikea nuoli PLOS oikea nuoli SIRIS oikea nuoli Tree of Life Web Project oikea nuoli UNEP-WCMC Species Database oikea nuoli WoRMS
Search for Hooded Seals @
Flickr Google Picsearch Wikipedia YouTubessa
Chordata Mammalia Carnivora Phocidae Cystophora cristata Carnivora Phocidae