Mikä on Lupus?
Lupus on laajalle levinnyt ja krooninen (elinikäinen) autoimmuunisairaus, joka tuntemattomasta syystä saa immuunijärjestelmän hyökkäämään kehon omien kudosten ja elinten kimppuun, mukaan luettuina nivelet, munuaiset, sydämen, keuhkot, aivot, veri ja iho. Normaalisti immuunijärjestelmä suojaa elimistöä viruksilta, bakteereilta ja muilta vierasesineiltä. Lupuksen kaltaisessa autoimmuunisairaudessa immuunijärjestelmä menettää kykynsä erottaa toisistaan vieraat aineet ja omat solut ja kudokset. Tällöin immuunijärjestelmä tuottaa itseensä kohdistuvia vasta-aineita.
Mitkä ovat lupuksen oireet?
Lupuksen oireet jäljittelevät usein muita vähemmän vakavia sairauksia. Ne voivat vaihdella lievistä hengenvaarallisiin.Lupus voi mennä jaksoihin, jolloin oireita ei esiinny, joita kutsutaan remissioksi.Vaikka lupus voi vaikuttaa mihin tahansa kehon osaan, useimmat ihmiset kokevat oireita vain muutamissa elimissä. Muita yleisiä oireita ovat: nivelkipu (artralgia), usein yli 100 asteen kuume, niveltulehdus (turvonneita niveliä), pitkäaikainen tai voimakas väsymys, ihottuma ja anemia.
Mitä ovat lupuksen eri muodot?
Lupusta on useita muotoja: diskoidinen, systeeminen, lääkkeiden aiheuttama ja päällekkäisyysoireyhtymä eli sekamuotoinen sidekudossairaus. Diskoidinen (ihonalainen) lupus rajoittuu aina iholle, ja sen tunnistaa ihottumasta, jota voi esiintyä kasvoilla, kaulalla ja päänahassa.Diskoidisen lupuksen osuus kaikista tapauksista on noin 10 prosenttia. Systeeminen lupus on yleensä vakavampi kuin diskoidinen lupus, ja se voi vaikuttaa ihoon, niveliin ja lähes kaikkiin kehon elimiin tai järjestelmiin, kuten keuhkoihin, munuaisiin, sydämeen tai aivoihin. Noin 70 prosenttia lupustapauksista on systeemisiä.Noin puolessa näistä tapauksista jokin tärkeä elin sairastuu.
Lääkkeiden aiheuttamaa lupusta esiintyy tiettyjen määrättyjen lääkkeiden käytön jälkeen. Lääkkeiden aiheuttaman lupuksen oireet ovat samankaltaisia kuin systeemisen lupuksen. Lääkkeiden aiheuttamaan lupukseen yleisimmin liittyvät lääkkeet ovat hydralatsiini (käytetään korkean verenpaineen eli verenpainetaudin hoitoon) ja prokaiiniamidi (käytetään sydämen rytmihäiriöiden hoitoon). Näitä lääkkeitä käyttävien henkilöiden osuus, joille kehittyy lääkkeiden aiheuttama lupus, on erittäin pieni, ja oireet häviävät yleensä, kun lääkitys lopetetaan. Noin 10 prosentissa kaikista lupustapauksista henkilöillä on oireita ja merkkejä useammasta kuin yhdestä sidekudossairaudesta, mukaan lukien lupus. Lääkäri voi käyttää sairaudesta termiä päällekkäisyysoireyhtymä tai sekamuotoinen sidekudossairaus.
Kuka sairastuu lupukseen?
Lupustapausten tarkkaa määrää on vaikea määrittää, ja arviot vaihtelevat suuresti. Useiden valtakunnallisten puhelinkyselyjen tulosten perusteella Lupus Foundation of America arvioi, että noin 1,4 miljoonalla amerikkalaisella on jokin taudin muoto.
Huolimatta siitä, että lupus voi koskettaa kaikenikäisiä miehiä ja naisia, lupusta esiintyy 10-15 kertaa useammin aikuisilla naisilla kuin aikuisilla miehillä. Lupus kehittyy useimmiten 15-44 vuoden iässä, ja se on kaksi-kolme kertaa yleisempi afroamerikkalaisilla, latinalaisamerikkalaisilla, aasialaisilla ja intiaaneilla. Vain 10 prosentilla lupusta sairastavista henkilöistä on lähisukulainen (vanhempi tai sisarus), jolla on jo lupus tai joka voi sairastua lupukseen, ja vain noin 5 prosenttia lupusta sairastavien henkilöiden syntyneistä lapsista sairastuu lupukseen.
Mikä aiheuttaa lupuksen?
Lupus EI ole tarttuva, harvinainen tai syöpäsairaus. Tutkijat eivät tiedä, mikä aiheuttaa lupuksen. Vaikka tutkijat uskovat, että taudille on geneettinen alttius, tiedetään, että myös ympäristötekijöillä on merkitystä taudin laukaisemisessa. Lupusta voivat laukaista muun muassa infektiot, antibiootit, ultraviolettivalo, äärimmäinen stressi, tietyt lääkkeet ja hormonit. Hormonaaliset tekijät voivat selittää, miksi lupus esiintyy useammin naisilla kuin miehillä.
Miten lupus diagnosoidaan?
Koska monet lupuksen oireet jäljittelevät muita sairauksia, ovat joskus epämääräisiä ja voivat tulla ja mennä, lupusta voi olla vaikea diagnosoida. Diagnoosi tehdään yleensä koko sairaushistorian huolellisella tarkastelulla ja fyysisellä tutkimuksella sekä analysoimalla rutiinilaboratoriokokeiden ja joidenkin immuunipuolustukseen liittyvien erikoiskokeiden tulokset. Tällä hetkellä ei ole olemassa yksittäistä laboratoriotestiä, jolla voitaisiin määrittää, onko henkilöllä lupus vai ei. Lääkäreiltä voi kulua kuukausia tai jopa vuosia, ennen kuin he pystyvät yhdistämään kehittyvät oireet ja diagnosoimaan lupuksen tarkasti.
Miten lupusta hoidetaan?
Tehokkaalla hoidolla voidaan suurimmalla osalla ihmisistä, joilla on lupus, minimoida oireet, vähentää tulehdusta ja ylläpitää normaalit kehon toiminnot. Hoitomenetelmät perustuvat kunkin henkilön erityisiin tarpeisiin ja oireisiin. Koska lupuksen ominaispiirteet ja kulku voivat vaihdella huomattavasti yksilöiden välillä, on tärkeää korostaa, että perusteellinen lääketieteellinen arviointi ja jatkuva lääkärin seuranta ovat välttämättömiä oikean diagnoosin ja hoidon varmistamiseksi. Lupusta sairastaville henkilöille määrätään usein lääkkeitä sen mukaan, mitkä elimet ovat osallisina ja mikä on osallisuuden vaikeusaste. Yleisesti määrättyjä lääkkeitä ovat: ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID), parasetamoli, kortikosteroidit, malarialääkkeet ja immunomoduloivat lääkkeet.
Lupuksen varhaista diagnosointia ja hoitoa edistävät ammattilaisten lisääntynyt tietoisuus sekä parantuneet diagnostiset tekniikat ja arviointimenetelmät. Nykyisillä hoitomenetelmillä80-90 prosenttia lupusta sairastavista voi odottaa normaalia elinikää.
Lisätietoa lupuksesta saa osoitteesta:
Mitä on lupus? Fast Facts: An Easy-to-Read Series of Publications for Public
National Institutes of Health, National Institute of Arthritis and Musculoskeletal and Skin Diseases
NINDS Neurological Sequelae Of Lupus Information
National Institutes of Health, National Institute of Neurological Disorders and Stroke
Could I Have Lupus?
The National Women’s Health Information Center, U.S. Department of Health and Human Services
800-994-9662
TAKAISIN NAISTEN TERVEYSONGELMISTA