Heterokroninen muutos on yleisesti ottaen muutos elimistön joidenkin solulinjojen kehitysnopeudessa tai -ajankohdassa suhteessa muihin. Mutaatio, joka muuttaa jonkin solulinjan kehitysnopeutta suhteessa muihin solulinjoihin, on heterokroninen mutaatio.

Tarkastellaan yhtäältä lisääntymissolujen (sukusolujen) ja toisaalta koko muun elimistön (soma) kehitysnopeuksia. Mikä tahansa elimistö tulee lisääntymiskypsäksi tietyssä somaattisen kehityksen vaiheessa; heterokroninen muutos on tässä tapauksessa sellainen, jossa organismi tulee lisääntymiskykyiseksi aikaisemmassa (tai myöhemmässä) somaattisen kehityksen vaiheessa.

Kaksi tekijää voi aiheuttaa sen, että lisääntyminen tapahtuu somaattisen kehityksen aikaisemmassa vaiheessa:

– somaattinen kehitys etenee absoluuttisessa ajassa samaa vauhtia kuin ennenkin, ja sukusolujen kehitys on nopeutunut (progeneesi); tai

– lisääntyminen tapahtuu samassa absoluuttisessa iässä, ja somaattinen kehitys on hidastunut (neotenia).

Kummassakin tapauksessa morfologinen lopputulos on sama: pededomorfoosi – lisääntyminen näkyy siinä, mikä on ollut esi-isien morfologinen nuoruusvaihe. Meksikolainen axolotl vastapäätä on kuuluisa tapaus paedomorfoosista.

Aikuisen muoto voi muuttua myös heterokronisilla muutoksilla somen sisällä, jolloin eri solulinjat kehittyvät eri tahtiin. Tämän morfologisia vaikutuksia voidaan tutkia allometrian tai transformaatioiden avulla.

Morfologisia vaikutuksia voidaan tutkia allometrian tai transformaatioiden avulla.