”Jalkapallo on ihmisten peli ja se yhdistää maailmaa, ja tämän pelin toimitsijat ovat täysjärkisiä aivoja, ja voi sanoa, etteivät he keksisi mitään tuhoisia ideoita, jotka häiritsevät maailman jalkapallon laatua, tasapainoa ja rytmiä, kuten kriketin toimitsijat tekivät.”
Jalkapallon historian suurimman kuutosen, Real Madridin, puheenjohtajan Florentino Perezin vuosikokouksessa hän puhui Euroopan superliigan puolesta. Ajatuksena on kehittää Yhdysvalloissa nähdyn NBA:n mallin kaltainen liiga, jonka tavoitteena on kasvattaa eliitin tuloja ja keventää pelaajien taakkaa.
Perez viittasi COVID-19-pandemiaan ja sen massiiviseen vaikutukseen Euroopan jalkapallomaailmaan sysäyksenä tämän muutoksen läpiviemiselle.
”Mikään ei ole enää ennallaan”, Perez sanoi.
”Pandemia on muuttanut kaiken; se on tehnyt meistä kaikista haavoittuvaisempia ja myös jalkapallosta. Jalkapallo tarvitsee kaavoja, jotka tekevät siitä kilpailukykyisemmän ja jännittävämmän.”
” on osallistunut kaikkiin innovaatioihin ja suojellut näitä innovaatioita urheilussamme. Seura oli Fifan ainoa perustaja vuonna 1904 yhdessä seitsemän maan liittojen kanssa, ja vuonna 1955 se teki yhteistyötä L’Equipen kanssa edistääkseen Euroopan cupin luomista, mikä oli vallankumouksellinen hetki, joka muutti jalkapallon historiaa.”
”Ilman kaikkia näitä muutoksia jalkapallo ei olisi voinut olla sitä, mitä se on nykyään, mutta tarvitsemme uutta muutosta.”. Jalkapallon on kohdattava tämä uusi aikakausi, ja sen Madrid tekee, puolustaakseen faneja.”
Josep Maria Bartomeu myönsi myös viimeisessä lehdistötilaisuudessaan Barcelonan presidenttinä, että hän oli allekirjoittanut seuran sopimuksen Euroopan Superliigaan.
Perezin kommentit ovat elävöittäneet uudelleen Euroopan Superliigan konseptia, joka on ollut nurkan takana yli kolme vuosikymmentä.
1990-luvun alussa Italian entisen pääministerin, mediamogulin ja AC Milanin entisen omistajan Silvio Berlusconin johtama ryhmä harkitsi irrottautuvaa eurooppalaista kilpailua
Italialainen Media Partners -yhtiö tutki asioita vuonna 1998.
Suunnitelma koki ennenaikaisen kuoleman, kun UEFA suunnitteli Mestarien liigan laajentamista ja Cup Winners Cupin lakkauttamista, jotta se mahtuisi paremmin seuroihin, jotka harkitsivat loikkaamista liittyäkseen ehdotettuun Superliigaan.
Kuvattu Getty Imagesista
Vuonna 2009 Perez kannatti ajatusta uudelleen! Samana vuonna Arsenalin manageri Arsène Wenger ennusti, että superliiga toteutuisi 10 vuoden sisällä maanosan eliittijoukkueisiin kohdistuvien tulopaineiden vuoksi.
Vuonna 2012 myös legendaarinen hollantilainen keskikenttäpelaaja Clarence Seedorf ennusti kilpailun syntymistä ja antoi sille tukensa.
Vuotta myöhemmin Skotlannin manageri Gordon Strachan sanoi uskovansa, että Old Firm -seurat Celtic ja Rangers liittyisivät tulevaan, uuteen, 38-seuralaiseen, kaksinapaiseen, eurooppalaiseen Super Leagueen.
Vuonna 2016 Arsenalin, Chelsean, Liverpoolin, Manchester Cityn ja Manchester Unitedin nähtiin poistuvan Stephen M. Rossin edustajien kanssa tapaamisesta, jossa keskusteltiin ehdotuksesta Euroopan Superliigaksi.
Samana vuonna UEFA keskusteli jälleen mahdollisuudesta luoda suljettu liiga, joka sisältäisi 16 parasta joukkuetta eurooppalaisesta jalkapallosta korkeimmalle rankatuista kansallisista liigoista. Nämä 16 joukkuetta olisi jaettu kahteen ryhmään, joissa kummassakin olisi ollut 8 joukkuetta.
Kummassakin ryhmässä pelattujen 56 ottelun jälkeen round-robin -järjestelmässä sijoille 1-4 sijoittuneet joukkueet olisivat päässeet puolivälieriin.
Tämä suunnitelma hylättiin lopulta, ja välttääkseen Superliigan luomisen UEFA teki muutoksia Mestarien liigan rakenteeseen.
Embed from Getty Images
2018>
Vuonna 2018 Football Leaks -lehti väitti, että oli käyty peiteltyjä keskusteluja uuden mannermaisen seurakilpailun, Euroopan Superliigan, luomisesta vuodesta 2021 alkaen.
Lokakuussa 2020 Sky Sports väitti, että FIFA ehdotti UEFA:n Mestareiden liigan korvaavaa Euroopan valioliigaa nimeltä European Premier League, johon osallistuisi jopa 18 joukkuetta kierrosjärjestelmällä ja liigan jälkeisellä pudotuspelien tyylisellä pudotuspeliturnauksella, jossa ei ole putoamista ja joka on samankaltainen kuin suurten urheiluliigojen urheilukilpailut Yhdysvalloissa, kuten NFL:ssä, NBA:ssa ja MLS:ssä.”
Kutsuttuja ovat englantilaiset valioliigaseurat sekä seurojen seurat Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Saksasta. Barcelona on hyväksynyt ehdotuksen, jonka mukaan se liittyisi Superliigaan päivää ennen presidentti Josep Maria Bartomeun eroa.
Viime vuonna UEFA ja ECA ehdottivat uudistuksia, joissa kaavailtiin nousu- ja putoamisjärjestelmää, jossa Mestarien liigan 24 parasta joukkuetta saisivat automaattisen karsinnan seuraavan vuoden kilpailuun.
Nämä suunnitelmat hyllytettiin pienempien seurojen, kansallisten liigojen ja fanien vastalauseiden vuoksi.
Hra Agnelli väittää, että Uefa-kilpailuihin tarvitaan muutoksia, jotta nuoremman yleisön innostus säilyisi. ”Kyse ei ole tästä päivästä tai seuraavasta kaudesta”, hän sanoo.
”Kyse on 15-20 vuoden päästä … haluaisin, että jalkapallo säilyttää, ellei jopa lisää, premium-asemansa maailman parhaana urheilulajina.”
Keskustelu ja jatkokokoukset tästä uudistuksesta olivat tauolla COVID-19-pandemian vuoksi, ja siksi Super League yrittää täyttää tyhjiön.
Suurimman kannatuksen saanut ajatus on korvata Mestarien liigan avaava lohkovaihe – jossa neljän joukkueen ryhmät pelaavat toisiaan vastaan koti- ja vierasotteluissa – niin sanotulla ”sveitsiläisellä mallilla”, joka perustuu shakkikilpailuihin.
Jokainen joukkue pelaisi 10 ottelua 10 eri vastustajaa vastaan. Parhaat tulokset saavuttaneet pääsisivät pudotuspeleihin.
Tämä sveitsiläinen malli herättää innostusta, koska ”ensimmäistä kertaa historiassa nämä Mestarien liigan joukkueet sijoittuisivat yhdessä samoihin sarjataulukoihin.”
Kuvattu Getty Imagesista
Tällöin on mahdollista korvata koti- ja vierasottelut kertaluontoisilla tasapeleillä – formaatti otettiin käyttöön viime kaudella kulkutaudin aiheuttaman pandemian vuoksi.
Pienemmät seurat ja liigat ovat huolissaan siitä, että status quo:n muuttaminen leikkaa ne entistä kauemmaksi pelin taloudellisista jättiläisistä.
Euroopan liigojen puheenjohtaja Lars-Christer Olsson, joka edustaa kansallisia kilpailuja, vaatii ”punaisia linjoja” kaikissa pelimuodon muutoksissa. Näihin kuuluu muun muassa se, että kotimaan liigoissa tehtyjen suoritusten välinen yhteys säilytetään, jotta pääsee karsimaan eurooppalaisiin kilpailuihin.
”Emme halua, että luodaan mitään sellaista, joka tekisi Mestarien liigasta lähemmäs yksityistä liigaa Euroopan pyramidin huipulla”, sanoo Olsson.
Marca totesi: ”Eliittiseurojen johtajat uskovat, että Mestarien liigan formaatti on ohittanut parhaansa päivämäärän ja että 15 peliä ei riitä.”
”He ovat sitä mieltä, että 30 ottelun kausi voitaisiin saavuttaa, kun 16 joukkuetta muodostaisi Superliigan, mutta hän tietää, että suljettu liiga ei ole mukavin, eli formaatti on edelleen kehitteillä ja vaihtoehtoisia vaihtoehtoja harkitaan edelleen siinä toivossa, että se houkuttelisi mahdollisimman laajoja markkinoita, joita hyödyntää.”
”Monet seurat kokevat myös, että televisiointioikeuksien jakautuminen useissa maissa on epäreilua, joten halutaan liittyä johonkin toiseen kilpailuun, jossa asiat voivat levitä tavalla, johon ne ovat tyytyväisempiä.”
Embed from Getty Images
”Rahasta on puhuttu paljon, mutta hankkeen takana olevat ovat varmoja siitä, että voittajien palkintorahasto tulee olemaan paljon enemmän kuin Mestarien liigan voittamisen tuomat 120 miljoonaa euroa.”
”Espanjan tapauksessa COVID-19-kriisi nosti esiin ja pahensi ongelmallista rahanjakoa. Seurat, joilla on suurimmat yleisömäärät, kärsivät eniten, mikä johtaa siihen, että yläkerran seurat pyrkivät löytämään keinoja pitää rahavirrat käynnissä.”
”Heidän kantansa ovat selvät. Ymmärretään, että on tarpeen muuttua ja kehittyä.”
”Seurat aikovat jatkaa kotimaista liigaansa sen sijaan, että ne ryhtyisivät sotimaan sitä vastaan, mutta ne ymmärtävät, että Superliigasta tulee ensisijainen, mikä johtaa siihen, että ne ylpeilevät suuremmilla joukkueilla. Useimmat suurseurat kannattavat huippuliigojen pienentämistä, jotta niiden pelattavien otteluiden määrä vähenisi.”
”Ilman sataprosenttisesti määriteltyä formaattia ajatuksena on täyttää Mestarien liigan jättämä aukko, jonka UEFA suunnittelee jo nyt uudistamista vuonna 2024. Seurat eivät kuitenkaan halua antaa UEFA:lle liikaa liikkumavaraa, ja ne ovat jyrkästi sitä mieltä, että muutos on välttämätön. Ajatuksena on kuunnella UEFA:ta, mutta asettaa seurojen vaatimukset etusijalle.”
Embed from Getty Images
Miten paljon FIFA osallistuisi tähän konseptiin, on vielä epäselvä kysymys, mutta todellisuudessa tämä konsepti on täysin niiden toimivallan ulkopuolella. Mutta on saatu tietää: ”FIFA hyväksyy ja tukee ajatusta Superliigasta. Kansainväliseen jalkapallokalenteriin voi olla tulossa myös toinen muutos.”
Ajatus Superliigasta ei ole saanut monilta hyvää vastaanottoa, kuten saksalainen ja Real Madridin keskikenttäpelaaja Toni Kroos totesi: ”Kuilu isojen ja pienten seurojen välillä laajenee entisestään. Kaiken ei tarvitse aina olla nopeampaa, enemmän ja enemmän rahaa.”
AC Milanin toimitusjohtaja Ivan Gazidis on vähätellyt mahdollisen Euroopan Superliigan uhkaa maailman jalkapallolle. La Ligan päällikkö Javier Tebasin mukaan se on ”heikko ja kuvitteellinen kilpailu”! Liverpoolin pomo Jürgen Klopp sanoo toivovansa, ettei sitä ”koskaan tule tapahtumaan”, Manchester Cityn valmentaja Pep Guardiola uskoo, että se johtaisi kotimaisen jalkapallon kuolemaan.
Manchester Unitedin toimeenpaneva varapuheenjohtaja Ed Woodward on viestittänyt, että seura ei osallistuisi mihinkään keskustelun kohteena olevaan eurooppalaiseen irtautuvaan liigaan ja sanoi, että vuoden 2024 jälkeisten kilpailumuutosten on oltava ”täydentäviä kukoistaville kotimaisille liigoille.”
Gazidis sanoi: ”Tätä keskustelua eurooppalaisesta Superliigasta on käyty luultavasti yli 20 vuotta”, hän sanoi BBC Sportille. ”Todellisuudessa on monia eri tapoja, joilla eurooppalainen jalkapallo voisi kehittyä seuraavien 5-10 vuoden aikana.”
”En usko, että on kovin todennäköistä, että näemme Superliigan sillä tavalla kuin siitä puhutaan.”
Kuvattu Getty Imagesista
”Uskonko, että voisi tapahtua kehitystä Mestarien liigan tapaan kehittyä? Ehdottomasti uskon. Se on keskustelu, joka meidän pitäisi käydä ja käydä se avoimin mielin.”
Paolo Dal Pino, Serie A:n puheenjohtaja, torjuu ajatuksen sanoen: ”Emme missään nimessä hyväksy tällaisia lausekkeita.” Toinen vaihtoehto pääomasijoitusryhmille on heidän pohdintojaan lähellä olevien henkilöiden mukaan sijoittaa itse superliigaan.
BBC loi konseptista mielipidekyselyn, jonka tuloksen mukaan enemmistö lontoolaisista suhtautuu ajatukseen myönteisesti.
Savanta ComResin tekemässä kyselyssä, johon osallistui 2100 jalkapallofania, lähes puolet nuoremmista jalkapallofaneista (48 %) kertoi olevansa tyytyväisiä Euroopan superliigaan, kun taas 18 % sanoi olevansa tyytymätön.
Sen sijaan vain 10 % yli 55-vuotiaista faneista oli tyytyväisiä ajatukseen, ja lähes kaksi kolmasosaa (63 %) oli tyytymättömiä.
Kyselystä käy myös ilmi:
Kaikkien ikäluokkien kannattajista 30 % oli tyytyväisiä ajatukseen Euroopan Superliigasta, ja 40 % oli tyytymättömiä.
Yli kolmannes (35 %) yli 55-vuotiaista faneista sanoi, että heidän mielestään irrottautuva liigan luominen olisi ”erittäin huono asia” jalkapalloilulle kokonaisuudessaan. 18-34-vuotiaiden fanien keskuudessa vastaava luku oli vain 10 %.
Viidennes (20 %) nuoremmista faneista oli sitä mieltä, että Euroopan Superliiga olisi ”erittäin hyvä” ajatus jalkapallolle, kun taas vanhemmista faneista vain 6 %.
Lähes puolet miespuolisista faneista (48 %) on tyytymättömiä ajatukseen Euroopan Superliigasta, kun taas naispuolisista jalkapallofaneista vastaava luku oli vain vajaa neljännes (23 %).
Naispuolisista jalkapallofaneista yli kolmannes (35 %) on iloinen ajatuksesta.
Serbialais-amerikkalainen taloustieteilijä, joka on kirjoittanut kirjan ”Global Inequality” (Globaali epätasa-arvo) ja toimii vierailevana professorina New Yorkin kaupunginyliopistossa, on kiihkeä jalkapallofani ja myöntää: ”Maailmasta on tullut hyvin kaupallinen. Menemme sinne, missä on rahaa. Ei ole mitään syytä, miksi jalkapallo ei tekisi samoin. Viimeisten noin 30 vuoden aikana jalkapallosta on tullut paljon kaupallisempaa ja globaalimpaa.”
”Valioliiga oli tärkeä”, Milanovic sanoo.
”Bosman-päätös oli käännekohta, joka mahdollisti jalkapalloilijoiden työvoiman liikkumisen Euroopan sisällä. Pelaajamarkkinat ovat luultavasti maailman globalisoituneimmat markkinat yhden taitolajin osalta. Sinulla ei ole lääkäreitä, jotka voivat siirtyä niin helposti Malista Ranskaan, Englantiin tai Espanjaan. Ei ole muitakaan ammatteja – kirjailijoita, ohjelmistoinsinöörejä. Ei ketään! ”
”Heillä kaikilla on rajoitteita kyvyssä liikkua rajojen yli, mutta jalkapalloilijoilla ei ole, ja se on mielenkiintoista, koska se antaa meille sisäpiirin siitä, miten täysin avoimet globaalit työmarkkinat toimisivat. Luulen, että saisimme aikaan laadun keskittymisen – koska sitä ohjaa raha. Jalkapallon suureen kaupallistumiseen liittyy useita tekijöitä: Bosman-päätös, kasvu Englannissa, teknologinen kyky projisoida itseään.”
”Euroopan Superliiga on väistämätön”, Milanovic sanoo. ”Kaikki kaupalliset tekijät puoltavat sitä ja Eurooppa on pieni alue. Seurojen väliseen menestykseen vaikuttaa olennaisesti rahan epätasa-arvo. Manchester City on tuore esimerkki, hyvä seura, joka ei ollut huipputasolla. Kun heillä oli rahaa, heistä tuli Euroopan huippuseura, kuten PSG:stä. Liike kohti Superliigaa on hyvin selvä. Se on täysin toteutettavissa, ja se toisi valtavasti rahaa. Vaikuttaisiko Coronavirus asiaan? Tuskinpa. Se on välivaihe.”
Embed from Getty Images
Forbesin mukaan ”Milanovic ei usko, että amerikkalainen urheilumalli voi tarjota ratkaisun eurooppalaiselle jalkapallolle. Franchising-järjestelyt ovat vastoin eurooppalaisten jalkapalloseurojen linjaa, joilla on usein sosiaalipoliittinen perusta.”
”Vaikka peli on horjumassa, Milanovic näkee jalkapallolle silti valoisan tulevaisuuden. Hän pitää maajoukkueita ja MM-kisojen osallistavaa formaattia positiivisena ja poikkeuksena. Kansainvälisellä tasolla peliä ei ole vielä täysin kaupallistettu. Suuret kansainväliset tähdet pelaavat edelleen maajoukkueissaan, vaikka taloudellisia kannustimia on vähän.”
”Väittelin Nate Silverin kanssa”, Milanovic kertoo. ”Hän sanoi: Entä jos MM-kisat pelattaisiin aina kauniilla kentillä Saksassa tai Yhdysvalloissa 12 parhaan maajoukkueen kanssa? Se tuhoaisi täysin jalkapallon tavoitteen. Neymarilla ei oikeastaan ole oikeaa rahaa pelata hyvin Brasiliassa. Se jättää de facto vähemmän kaupallisen osan eloon. Jos tekisimme tuonkin tuhota, voisimme todella tuhota jalkapallon sielun kokonaan.”
Tässä konseptissa on paljon jos ja mutta, mutta onko se demoni vai ei, sitä ei kukaan voi suoraan arvausten perusteella väittää. Koko projekti on vielä rakenteilla vielä toteutumatta. Ja jonka vuoksi tuomiopäivän skenaario ei ole vielä uhkaava maailman jalkapallossa.
Jalkapallo on kansan peli ja se yhdistää maailmaa ja tämän pelin toimitsijat ovat järkeviä aivoja ja voidaan sanoa, että he eivät keksisi mitään tuhoisaa ideaa, joka häiritsisi maailman jalkapallon laatua, tasapainoa ja rytmiä, kuten kriketin toimitsijat tekivät.