Tohtori Schuelke ja hänen kollegansa päättivät testata vauvan ja hänen äitinsä myostatiinigeenin mutaatioiden varalta. Äidillä oli yksi toimimaton kopio geenistä. Pojalla molemmat geenikopiot olivat toimimattomia; hän ei tuottanut myostatiinia lainkaan. Muut perheenjäsenet eivät suostuneet geenitesteihin.

Löydökset voivat tutkijoiden mukaan auttaa tutkijoita selvittämään, miksi joidenkin ihmisten on helppo tulla vahvoiksi, kun taas toiset voivat nostella painoja päivästä toiseen ilman suurta vaikutusta. He epäilevät, että ainakin osa tästä luonnollisesta vaihtelusta voi johtua yksilöllisistä eroista myostatiinipitoisuuksissa.

”Jos olet katsonut kuvia Arnold Schwarzeneggeristä teini-ikäisenä, hän näytti luonnostaan lihaksikkaalta”, sanoi tohtori Robert Ferrell, Pittsburghin yliopiston ihmisgenetiikan professori, joka pienessä tutkimuksessa ei löytänyt suuria geneettisiä eroja ammattilaiskehonrakentajien ja tavallisten ihmisten välillä. ”Kaikki ovat törmänneet sellaisiin ihmisiin, joilla on upeat lihakset ja suuri koko. Siitä olen kiinnostunut.”

Tohtori Schuelke sanoi, että vauvan mutaatio oli varmasti epätavallinen. Hän ja hänen kollegansa testasivat 200 ihmistä, jotka eivät olleet sukua lapselle, eivätkä löytäneet sitä. Mutta on monia tapoja tehdä geeni toimintakyvyttömäksi, ja tutkijoiden mukaan on mahdollista, että joillakin luonnostaan vahvoilla ihmisillä on myostatiinigeenit, jotka toimivat huonosti tai eivät toimi lainkaan.

Tulevaisuudessa, sanovat asiantuntijat, voi olla mahdollista käyttää lääkkeitä myostatiinin poistamiseksi. Yksi tapa tehdä se voisi olla vasta-aineet, jotka estävät sen, ja Wyethin ajama tie. Yhtiö on aloittanut turvallisuustestit ihmisillä tavoitteenaan hoitaa lihasdystrofiaa ja lihasten kuihtumista.

Tohtori Elizabeth McNally Chicagon yliopistosta, joka kirjoitti kommentin tohtori Schuelken artikkeliin, on toiveikas. Lihasdystrofiaa sairastavilla hiirillä myostatiinin estäminen auttoi voittamaan lihasten kuihtumisen, hän sanoi. Se voisi auttaa myös ihmisiä, joiden lihaskato johtuu normaalista ikääntymisestä tai syövästä ja sairauksista, kuten keuhko- tai munuaissairauksista.

Tulevaisuudessa ihmiset voivat ehkä testata myostatiinigeeninsä päättääkseen, voivatko he treenata ammattiurheilijoiksi.