Kohteesta löydetyt esinelöydöt viittaavat siihen, että sekä Homo sapiens että neandertalinihmiset asuttivat Denisovaa jossain vaiheessa. Tämä Altai-vuoristossa sijaitseva paikka osoittaa uskomattoman paljon risteytymistä sekä sapiens- että neandertalilaisyksilöiden kanssa.
Neandertalinaisen fossiilisen varpaan kuvasi Adam Siepel New Yorkissa sijaitsevasta Cold Spring Harbor -laboratoriosta. Hän ja hänen kollegansa havaitsivat, että 1-7,1 prosenttia varpaan luusta löytyneestä DNA:sta oli anatomisesti nykyihmisen DNA:ta. Kyseessä oli parhaiten säilynyt neandertalinihmisen geneettinen materiaali, jota on koskaan löydetty. Vertailut Espanjasta ja Kroatiasta löydettyihin neandertalinjäännöksiin osoittivat, että Altai-naisella oli paljon enemmän sapiens-dna:ta kuin niillä.
Tämä saattaa viitata siihen, että tämäntasoinen geneettinen sekoittuminen oli harvinaista tai että Altai-väestöissä sekoittuminen oli suurempaa kuin eurooppalaisissa väestöissä. Olivathan Altain populaatiot eronneet huomattavasti Euroopan populaatioista, ja niissä oli tapahtunut paljon risteytymistä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Homo sapiens on saattanut vaeltaa Afrikasta paljon oletettua aikaisemmin. Siepelin ja Sarah Tishkoffin mukaan Pennsylvanian yliopistosta, joka ei osallistunut uuteen tutkimukseen, ja Sarah Tishkoffin, joka ei ollut mukana Pennsylvanian yliopistossa, mukaan Altain neandertalinihmisten ja eurooppalaisten populaatioiden jakautuminen tapahtui 167 000-68 000 vuotta sitten. Jakautumisajankohta osoittaa, että sapiens-ihmiset saapuivat Euraasiaan hyvin varhaisessa vaiheessa ja että geneettinen sekoittuminen jatkui paljon kauemmin kuin aiemmin on oletettu.