|
Pikafaktoja lapsille
Englannin kuningaskunta
Anglo-norman: |
Royaume d’Angleterre ranska: |
Royaume d’Angleterre wales: |
Teyrnas Lloegr Cornish: |
Ruwvaneth Pow Sows Keskiaikainen latina: |
Regnum Angliae Vanha englanti: |
Englalonde Rīce
|
||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||||||||||||||||||
  Kuninkaallinen vaakuna (1399-1603)
 Kuninkaallinen lippu (1406-1603) |
||||||||||||||||||||||||||||
|
Motto:
”Dieu et mon droit” (ranskaksi) ”Jumala ja minun oikeuteni” |
||||||||||||||||||||||||||||
Sijaus Englannin kuningaskunnan sijainti vuonna 1700
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Pääkaupunki |
|
|||||||||||||||||||||||||||
| Yleiskielet |
|
|||||||||||||||||||||||||||
| Religio | Kristinusko | |||||||||||||||||||||||||||
| Demonyymi(t) | englanti | |||||||||||||||||||||||||||
| Hallitus | Heptarkia (5. vuosisata – 10. vuosisata) Valintamonarkia (10. vuosisata – 1066) Absoluuttimonarkia (1066-1215) Yksittäinen parlamentaarinen monarkia (1215-1649) Kansakunta (1649-1660) Yksittäinen parlamentaarinen monarkia (1660-1707) |
|||||||||||||||||||||||||||
| Monarkki | ||||||||||||||||||||||||||||
|
– 927-939
|
Æthelstan (ensimmäinen) | |||||||||||||||||||||||||||
|
– 1702-1707
|
Anne (viimeinen) | |||||||||||||||||||||||||||
| Lainsäädäntö | Parlamentti | |||||||||||||||||||||||||||
|
– Ylähuone
|
Lordien talo | |||||||||||||||||||||||||||
|
– Alahuone
|
Alahuone | |||||||||||||||||||||||||||
| Historia | ||||||||||||||||||||||||||||
|
– Yhdistyminen
|
927 | |||||||||||||||||||||||||||
| 14. lokakuuta 1066 | ||||||||||||||||||||||||||||
|
– Valloitti Walesin
|
1277-1283 | |||||||||||||||||||||||||||
|
– Yhtiöitti Walesin
|
1535-1542 | |||||||||||||||||||||||||||
|
– Kruunujen unioni
|
24. maaliskuuta 1603 | |||||||||||||||||||||||||||
| 11. joulukuuta 1688 | ||||||||||||||||||||||||||||
| 1. toukokuuta 1707 | ||||||||||||||||||||||||||||
| Area | ||||||||||||||||||||||||||||
| 1283-1542 est. | 145 000 km2 (56 000 sq mi) | |||||||||||||||||||||||||||
| 1542-1707 est. | 151 000 km2 (58 000 sq mi) | |||||||||||||||||||||||||||
| Väestö | ||||||||||||||||||||||||||||
|
– 1283
|
2,600,000 | |||||||||||||||||||||||||||
|
– 1542
|
3,000,000 | |||||||||||||||||||||||||||
|
– 1707
|
5,750,000 | |||||||||||||||||||||||||||
| Valuutta | Punta sterling | |||||||||||||||||||||||||||
| ISO 3166 koodi | GB-ENG | |||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Nykyisin osa |
|
|||||||||||||||||||||||||||
Yhdistynyttä kuningaskuntaa Englannin Kuningaskunta (engl.Norman) oli suvereeni valtio Ison-Britannian saarella vuodesta 927 alkaen, jolloin se syntyi eri anglosaksisista kuningaskunnista vuoteen 1707, jolloin se yhdistyi Skotlannin kanssa Ison-Britannian kuningaskunnaksi.
12. heinäkuuta 927 Æthelstan yhdisti eri anglosaksiset kuningaskunnat Englannin kuningaskunnaksi. Vuonna 1016 kuningaskunnasta tuli osa Cnut Suuren Pohjanmeren valtakuntaa, joka oli Englannin, Tanskan ja Norjan välinen henkilökohtainen liitto. Englannin normannien valloitus vuonna 1066 johti siihen, että Englannin pääkaupunki ja tärkein kuninkaallinen asuinpaikka siirtyi anglosaksisesta Winchesteristä Westminsteriin, ja Lontoon kaupunki vakiinnutti nopeasti asemansa Englannin suurimpana ja tärkeimpänä kaupallisena keskuksena.
Englannin kuningaskunnan historiassa vuoden 1066 normannien valloituksesta lähtien erotetaan peräkkäisten hallitsijadynastioiden mukaan nimetyt ajanjaksot: Normannit 1066-1154, Plantagenetit 1154-1485, Tudorit 1485-1603 ja Stuartit 1603-1714. Kaikki vuoden 1066 jälkeiset englantilaiset hallitsijat väittävät viime kädessä polveutuvansa normanneilta.
Edvard I:n vuonna 1284 suorittaman Walesin valloituksen päätyttyä Wales siirtyi Englannin kruunun hallintaan. Edward III (hallitsi 1327-1377) muutti Englannin kuningaskunnan yhdeksi Euroopan mahtavimmista sotilasvalloista; hänen valtakaudellaan tapahtui myös elintärkeää kehitystä lainsäädännössä ja hallinnossa – erityisesti Englannin parlamentin kehittyminen.
1340-luvulta lähtien Englannin kuninkaat vaativat myös Ranskan kruunua, mutta satavuotisen sodan ja Ruusujen sodan puhkeamisen jälkeen vuonna 1455 englantilaiset eivät enää pystyneet ajamaan ranskalaisia vaatimuksiaan, ja he menettivät Calais’n aluettaan lukuun ottamatta kaikki maanosansa mantereella.
Ruusujen sotien myllerryksen jälkeen Tudorien dynastia hallitsi Englannin renessanssin aikana ja laajensi jälleen englantilaista monarkkista valtaa varsinaisen Englannin ulkopuolelle saavuttaen Englannin ja Walesin ruhtinaskunnan täydellisen liiton vuonna 1542. Henrik VIII valvoi Englannin uskonpuhdistusta ja hänen tyttärensä Elisabet I (hallitsi 1558-1603) Elisabetin uskonpuhdistusta vakiinnuttaen samalla Englannin suurvallan aseman ja luoden brittiläisen imperiumin perustan vaatimalla omistuksia Uudessa maailmassa.
Jaakko VI:n ja I:n astuttua valtaan vuonna 1603 Stuartin dynastia hallitsi Englantia henkilökohtaisessa liitossa Skotlannin ja Irlannin kanssa. Stuarttien aikana kuningaskunta ajautui sisällissotaan, joka päättyi Kaarle I:n teloitukseen vuonna 1649.
Monarkia palasi vuonna 1660, mutta sisällissota oli luonut ennakkotapauksen siitä, että Englannin monarkki ei voi hallita ilman parlamentin suostumusta. Tämä käsite vahvistettiin oikeudellisesti osana vuoden 1688 kunniakasta vallankumousta.
Tästä lähtien Englannin kuningaskunta, samoin kuin sen seuraajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta, toimi käytännössä perustuslaillisena monarkiana. Toukokuun 1. päivänä 1707 Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat yhdistyivät vuoden 1707 unionisäädösten (Acts of Union 1707) mukaisesti Ison-Britannian kuningaskunnaksi.
Kuvia lapsille
-
Kuningas Johannes allekirjoittaa Magna Cartan Runnymedessä vuonna 1215
-
Oliver Cromwell yhdisti väkisin koko Brittein saaret ja loi Englannin kansainyhteisön
-
15.vuosisadan miniatyyri, joka kuvaa Englannin voittoa Ranskasta Agincourtin taistelussa
-
Elisabet I:n muotokuva, joka on tehty espanjalaisen armadan häviön (1588) muistoksi
.