Wow.

Olen katsonut draamoja hyvin pitkään. Ja minulla on ollut paljon kokemuksia tämäntyyppisistä tarinoista. Mutta koskaan elämässäni en ole nähnyt näyttelijäkaartia, joka olisi vain ollut niin vastenmielinen heti sarjan alusta asti.
Naispääosa on ehdoton kynnysmatto, joka ei voi pysyä erossa miespääosasta henkensä kaupalla vaikka haluaisi miehen pysyvän erossa hänestä? Hänet esitellään huonona ihmisenä, hän on kyvytön antamaan hellyyttä kenellekään muulle kuin ihastukselleen, mutta silti hän jatkaa treffejä siitä huolimatta. Hän leikkii ihmisten tunteilla ja meidän odotetaan säälivän häntä? Miksi välittäisin ihmisestä, joka toistuvasti jatkaa toisten ihmisten tunteiden polkemista. Hänen humalassa soittamisensa miespääosan numeroon ei ole söpöä… Se on JANK af.
Ja miespääosalla on tunne-elämän ongelmia
(koska hänen oudot vanhempansa, joita en voi edes alkaa ymmärtää? ”Trauma”, joka hänellä on johtuen heistä, vaikuttaa vain typerältä, hänen käytöksellään luulin, että häntä oli pahoinpidelty tai jotain?)
mutta sen sijaan, että kohtaisi heidät, hän jatkaa leikkiä naispääosan tunteilla? Hän on narsisti ja hän on pirun ärsyttävä ja olen kyllästynyt väärinymmärretty ääliö trooppiin. Hän manipuloi naisen sydännyörejä kuin joku machiavellimainen roisto, joka kontrolloi lempinukkeaan. Mies hylkää hänet kerta toisensa jälkeen, eikä nainen vieläkään tajua mitään? Hän pyytää miestä jättämään hänet rauhaan, mutta mies tunkeutuu väkisin hänen elämäänsä kuin jokin krooninen sairaus. Vaikka nainen tekee selväksi, ettei halua nähdä häntä ollenkaan, mies pakottaa hänet silti tapaamaan häntä ja olemaan tekemisissä hänen kanssaan, vaikka nainen yrittää päästä yli miehestä (hyvä hänelle). Mies alkaa maagisesti pitää naisesta, kun tämä alkaa antaa 2. ML:lle aikaa. Hänen egonsa ei anna tytön unohtaa häntä ja lakata olemasta hänelle huvin lähde. Rehellisesti sanottuna huomasin miettiväni, ajatteliko hän edes tyttöä ihmisenä?
Naiset jahtaavat miehiä, jotka eivät halua heidän persettään, on niin väsynyttä ja pelattua. Siitä on päästävä eteenpäin y’all, se on 2020.
Toisen miespääosan lisäksi kukaan päähenkilöistä ei ole sympaattinen. Ajatus siitä, että heidän suhteensa perustuu epätoivoon ja säälittävään koulutytön ihastumissyndroomaan on rehellisesti sanottuna jotenkin ällöttävä, Etenkin kun ML:llä ei ole minkäänlaista kunnioitusta häntä kohtaan.
Tämä draama on Trainwreck, mutta aion lopettaa sen. Minun on pakko. Toivottavasti se paranee.
Edit: Selvä. Joku kävi lihavalla paskalla sivuhahmon auton sisällä. Vihaan tätä paikkaa ja haluan kotiin.
Loppuajatuksia: Draama nukutti minut useampaan otteeseen. Inhoan heidän suhteensa kehittymistä. Puhumattakaan turhasta tönimisestä ja repimisestä… Tämä draama itsessään on klisee ja olen kyllästynyt tähän. Tämä draama saa paksun mehukkaan F:n.