Lauantaina 3.3.18 menimme perheeni kanssa Na Brasaan illalliselle juhlistamaan poikani syntymäpäivää (juhlissamme oli 6 henkilöä). Haluaisin aloittaa sanomalla, että olin kaiken kaikkiaan hyvin pettynyt ja minulla ei ollut hyvää ruokailukokemusta useista syistä, jotka hahmotan alla. Joku saattaa lukea tämän arvostelun ja saada sen käsityksen, että olen liian nirso tai hyvin kriittinen. Saatan jopa olla samaa mieltä siitä, mutta kun tarkastellaan kokonaisuutta, astutaan hieman taaksepäin ja yritetään perustella kustannuksia suhteessa aterian tyytyväisyystekijään, tämä ravintola epäonnistui tyytyväisyystestissä. Kun koko aterian hinta oli 60 dollaria per henkilö (sisältäen verot, sisäänrakennetut 18 prosentin juomarahat, yhden lasin viiniä ja kaksi kuppia teetä), odotukseni olisi ollut, että ravintola on fine dining -ravintola ja että he olisivat olleet aivan huipulla, mutta he eivät olleet. Olin jälleen kerran hyvin pettynyt seuraavista syistä, jotka eivät ole missään tietyssä järjestyksessä, vaan vain havaintoja ja tapahtumia, jotka tapahtuivat illallisemme aikana:
1. Tarjoilija – Seurueeni ensimmäisellä istumapaikalla tarjoilija tuli luoksemme ja aloitti keskustelun kanssamme. Noin 3 minuutin keskustelun jälkeen minun oli pakko kysyä hänen nimeään, koska hän ei esitellyt itseään ryhmällemme. Kysyttyäni hänen nimensä hän vastasi, että hänen nimensä oli Diego. Luulisi, että esittäytyminen hänen nimellään olisi asianmukainen tapa toivottaa vieraat tervetulleiksi ravintolaan.
2. Viini ja alkoholijuomat – Minulle tuli yleinen tunne, että Diego ja muut henkilökunnan jäsenet ajoivat viiniä ja alkoholijuomia. Kun yksi seurueeni jäsen joi yhden lasillisen viiniä, sen loputtua Diego kysyi toiselta 4 kertaa, voisiko hän tuoda tälle henkilölle toisen lasillisen viiniä. Toinen nainen kierrätti kärryä pöytäämme (ja myös kaikkiin muihin pöytiin) ja kysyi, olemmeko kuulleet sellaisesta tai sellaisesta eksoottisesta juomasta, jonka hän voisi valmistaa meille pöydän ääressä. Kieltäydyimme hänen tarjouksestaan. Hän näytti melkoisen pettyneeltä vastauksestamme. Myöhemmin aterioidessamme hän pysähtyi uudelleen kalliita eksoottisia liköörejä kuljettavan kärrynsä kanssa ja tuijotti poikaani yrittäen saada hänen huomionsa tilaamaan häneltä juoman, mutta hän ei tehnyt niin.
3. Liha – Mitä tulee lihaan, jota tarjoilivat pöytiin vartaidensa kanssa saapuvat gauchot, kaikki liha, jota tarjoiltiin pöytiin, oli kypsennetty puolikypsäksi tai hyvin kypsäksi. Useimmat seurueeni jäsenet ja minä pidämme lihasta, joka on kypsennetty raakana, ja se näytti olevan ongelma keittiölle. Olin pyytänyt ainakin kuusi kertaa, kun eri gauchot tulivat lihavartaidensa kanssa, että haluaisin mieluummin raakaa lihaa. Kesti ainakin 45 minuuttia, ennen kuin keittiö vastasi pyyntöömme. Kun harvinaisia lihapaloja vihdoin tarjottiin, liha oli hyvin sitkeää ja rasvaista, ja useissa tapauksissa en pystynyt edes syömään sitä. Kyllä, liha oli harvinaista, mutta se oli sitkeää ja pureskeltavaa. Ehkä lihan laatu oli hieman huonompi, koska he vaihtoivat lihantoimittajaa? Se on vain ajatus. Muuten lampaankyljykset olivat erittäin hyviä ja olivat parasta lihaa, mitä illallisellamme tarjoiltiin. Lohi oli myös erittäin hyvää.
4. Puhtaat lautaset – Luulisi, että tarjoilija ja hänen apulaisensa tarjoaisivat puhtaat lautaset, kun he huomasivat, että edessäsi olevat lautaset ovat likaisia, sotkuisia ja täynnä luita, rasvaa ja rustoa. No ei, näin ei ollut. Jokainen seurueeni jäsen joutui pyytämään puhtaita lautasia. Eräässä tapauksessa poikani lautasella oli kasa luita ja rasvaa, Diego pysähtyi katsomaan, miten asiat olivat, ja lähti pois kysymättä, halusiko kukaan puhdasta lautasta tai edes poistamatta likaista lautasta poikani edestä. Soitimme hänelle takaisin ja pyysimme uusia lautasia.
5. Lasku – Kun lasku saapui aterian päätteeksi, yllätyin siitä, että laskuun oli lisätty 18 prosentin juomaraha 6 hengen seurueelle. Kokemukseni mukaan ravintolat veloittavat juomarahan, kun seurueessa on tyypillisesti vähintään 8 henkilöä. Minua ei haittaa maksaa 18 prosentin juomarahaa hyvästä palvelusta, mutta olin pettynyt tarjoilijan palveluun, erityisesti siihen, että hän jätti huomiotta uusien lautasten hankkimisen, joita oli pyydettävä useita kertoja, ja että hän tyrkytti viiniä useita kertoja. Minusta vain tuntui, että palvelu olisi voinut olla parempaa niin sanotussa ”hienostoravintolassa”, joka Na Brasa tuntuu luulevan olevansa.
Kaiken kaikkiaan olen käynyt Na Brasassa neljä kertaa ennen eilistä iltaa, ja palvelu ja ruoka olivat edellisillä kerroilla esimerkillisiä. En tuomitse Na Brasaa vain itseään vastaan, vaan mittaan sitä myös pääkilpailijaan, Chimaan Philadelphiassa. Olen käynyt Chimassa 5-6 kertaa, ja se on paljon tasokkaampi brasilialainen Rodizio-ravintola kuin Na Brasa. Hintaeron vuoksi päättäisin olla menemättä Na Brasaan uudestaan, mutta käydä Chimassa Philadelphiassa, kun seuraavan kerran päätän mennä brasilialaiseen ravintolaan illalliselle.