”Elinympäristö” viittaa siihen, millaisissa pensaikoissa koalat haluavat elää. Niitä tavataan monenlaisissa elinympäristöissä rannikkosaarista ja korkeista eukalyptusmetsistä mataliin sisämaan metsiköihin. Nykyään ne eivät elä sademetsissä, vaikka uskotaan, että miljoonia vuosia sitten esi-isät, joista nykyiset koalat kehittyivät, elivät sademetsissä, jotka peittivät tuolloin suuren osan Australiaa.

Koalapopulaatioita esiintyy vain, jos sopivaa elinympäristöä on saatavilla. Kaksi tärkeintä tekijää, jotka tekevät elinympäristöistä sopivia, ovat (1) koalojen suosimien puulajien (yleensä eukalyptusten, mutta myös joidenkin muiden kuin eukalyptusten) esiintyminen, jotka kasvavat tietyissä yhdistelmissä sopivalla maaperällä ja riittävällä sademäärällä, ja (2) toisten koalojen esiintyminen.

Tutkimukset osoittavat, että sosiaalisesti vakaita koalapopulaatioita syntyy vain silloin, kun niissä esiintyy primäärisiä (tai suosikkipuulajeja). Vaikka alueella esiintyisikin valikoima puulajeja, joiden tiedetään olevan koalojen käyttämiä, se ei ylläpidä koalapopulaatiota tai ainakaan koalapopulaatio ei käytä sitä, ellei alueella ole yhtä tai kahta suosikkipuulajia.

Tämä on yksi syy siihen, miksi ei ole hyvä idea luottaa yleiseen luetteloon koalojen suosimista ruokapuista. Avainlajien jättäminen pois Koalan elinympäristön palauttamiseen tähtäävistä puuistutuksista voi olla ajan ja vaivannäön tuhlausta.

Viimeisimmän tutkimuksen myötä on käymässä selväksi, että Koalojen puulajivalinta vaikuttaa populaatioiden sosiaaliseen rakenteeseen ja kunkin yksittäisen Koalan kotialueen säilymiseen populaation sisällä. Koalan käyttäytymisen parempi ymmärtäminen on erittäin tärkeä tekijä Koalan sopivaa elinympäristöä määriteltäessä. Koalan elinympäristön tulevan suojelun ja hoidon suunnittelussa on otettava huomioon tällaiset tekijät.

Koalat elävät yhteiskunnassa, aivan kuten ihmisetkin, joten niiden on voitava olla yhteydessä toisiin koaloihin. Tämän vuoksi ne tarvitsevat sopivia eukalyptusmetsäalueita, jotka ovat riittävän suuria elättääkseen terveen koalakannan ja salliakseen varttuneiden nuorten koalojen laajentumisen.

Mitä koalojen elinympäristölle tapahtuu?

Eurooppalaisten asuttamisen jälkeen noin 80 prosenttia koalojen elinympäristöstä on hävinnyt. Jäljelle jääneestä 20 prosentista melkein yhtään ei ole suojeltu, ja suurin osa sijaitsee yksityisomistuksessa olevalla maalla.

Asiirtolaiset ovat suosineet rikkaita hedelmällisiä maita itärannikolla maatilojaan ja kaupunkirakennuksiaan varten. Valitettavasti suurin osa koaloista asuu jo nyt näillä alueilla, koska ne viihtyvät myös puissa, jotka kasvavat hedelmällisellä maaperällä.

Miten elinympäristön tuhoutuminen vaikuttaa koaloihin

Ennen kuin pystymme löytämään keinoja joidenkin koalojen ongelmien ratkaisemiseksi, on tärkeää ensin ymmärtää koalan ja sen ympäristön välinen suhde. Jotta ymmärtäisit parhaiten elinympäristön tuhoutumisen vaikutuksen koaloihin, kuvittele itsesi koalaksi ja kuvittele, miltä sinusta tuntuisi samankaltaisessa tilanteessa.

Kuvittele, että joku on kaatanut kotisi sekä suurimman osan naapurustosi taloista ja teistä. Miltä sinusta tuntuisi, kun tulisit kotiin ja huomaisit, että talosi on poissa eikä mikään kadulla ole enää tuttua? Olisit surullinen, vihainen, huolissasi, hämmentynyt ja masentunut. Kuvittele sitten, miltä sinusta tuntuisi, jos et pääsisi kauppaan ostamaan ruokaa. Alkaisit olla hyvin nälkäinen, ja jos et löytäisi paikkaa, jossa nukkua ja levätä, olisit ennen pitkää hyvin surullisessa tilassa. Koalat kokevat tällaisia tunteita, kun niiden elinympäristö raivataan uuden tien, asuinalueen tai maatilan tieltä. Jos ne selviävät raivauksesta, uuden kodin löytämisessä on myös omat ongelmansa. Jos alue on jo rakennettu, koalat joutuvat kohtaamaan vaaroja, kuten eksymisen, autojen, koirien hyökkäysten ja uima-altaiden aiheuttamat vaarat. Elleivät ne pääse turvalliseen turvapaikkaan, joka on riittävän suuri elinympäristö Koala-kolonialle, niiden päivät esikaupunkikoaloina ovat luetut. Tutkijat ovat havainneet, että koalat, jotka kohtaavat tällaisia ongelmia, ovat alttiimpia sairauksille. Niiden lisääntymisnopeus on myös alhaisempi.