Akatemiaelämässä on usein kyse mahdollisuuksien seuraamisesta, jotka voivat tai eivät välttämättä sovi yhteen sen kanssa, missä perheelläsi on juuret (ja mikä voi olla tai olla olematta se paikka, jossa sinäkin haluat asua!).

Jos olet kiinnostunut olemaan lähellä laajempaa perhettä, voit toki etsiä paikkoja, jotka sijaitsevat samalla alueella/läheisyydessä, mutta se ei aina ole tae siitä, että löydät juuri sinun alallesi sopivan työpaikan.

Tästä huolimatta Mike ja minä molemmat kasvoimme kahdessa suuressa kaupungissa itärannikolla, joissa oli monia korkeakoulumahdollisuuksia, joten mahdollisuuteni löytää jotain, joka sopi ja oli myös kätevä DC: lle ja / tai Phillylle, saattoivat olla korkeammat kuin useimmat. Kuitenkin… kun on asunut yhdellä alueella koko elämänsä, haluaa usein lähteä ulos ja tutkia, jos siihen tarjoutuu tilaisuus (ainakin meillä tarjoutui!).

Me olemme painiskelleet kaukana perheestä asumisen hyötyjen ja haittojen kanssa siitä lähtien, kun muutimme Ohioon 8,5 vuotta sitten ja sen jälkeen muutimme Oregoniin. Perheen tapaaminen Ohiossa ollessamme vaati noin 8 tunnin ajomatkan. Oregonissa taas tarvitaan lentomatka, joka kestää yleensä päivän.

Lähes vuosikymmenen poissaolon jälkeen alamme todella kyseenalaistaa, ovatko ~3000 mailia, jotka erottavat meidät vanhemmistamme, sisaruksistamme ja suuresta joukosta hyviä ystäviä, sen arvoisia.

Vaikka näihin ajatuksiin vaikuttaa varmasti isäni kuolema (yhdessä toisen joulukuussa sattuneen perhehätätilanteen kanssa), olimme myös vakavasti keskustelemassa pitkän aikavälin suunnitelmistamme ennen kuin vuoden 2019 loppu potkaisi paskat ulos meistä.

Tiesimme Ohiossa olevan lyhytaikaista, joten emme koskaan ajatelleet kovinkaan paljon pitkän aikavälin vaikutuksia siitä, että asuisimme 8 tunnin ajomatkan päässä perheestä (mikä oli mielestäni täysin toteutettavissa). Oregonissa oli kuitenkin mahdollisuus olla pysyvä asia.

Loppujen lopuksi, vaikka tiesimme, että elämä niin kaukana olisi vaikeaa, meistä tuntui, että olisi vielä vaikeampaa aina miettiä ”mitä jos”? Joten… otimme harppauksen, ja tässä me nyt olemme. Olemme nyt 3,5 vuoden jälkeen arvioineet uudelleen prioriteettejamme ja huomanneet, että ne ovat muuttuneet (mistä elämässä on kyse).

Emmekä tee mitään valtavia siirtoja tai suuria suunnitelmia juuri nyt, mutta puhumme avoimesti mahdollisuudesta muuttaa takaisin itään lähivuosina.

Tänään jaan 6 kysymystä, joita joko mietimme, mietimme edelleen tai toivoimme, että olisimme miettineet ennen kuin teimme alkuperäisen päätöksen muuttaa maan toiselle puolelle ja pois perheen ja ystävien luota.

Miltä haluat elämäsi näyttävän?

• Minä puhun nyt isosta kuvasta! Miten laajennettu perhe ja ystävät vaikuttavat tuohon kuvaan? Kun sinulla on käsitys siitä, miltä haluat elämäsi näyttävän, riippumatta siitä, miten erilaiselta se voi näyttää nykyisestä elämästäsi, se voi ohjata päätöksentekoa.

Mikä on sinulle tärkeää perheen/läheisten ystävien henkilökohtaisen tapaamisen kannalta?

• Haluatko, että voit noutaa heidät hetken mielijohteesta ja nähdä heidät tunnin sisällä? Vai riittääkö sinulle, että vierailet silloin tällöin pitkän viikonlopun aikana? Entä kerran vuodessa tai kerran parin vuoden välein? Selvitä, mikä on ihanteellista nykyiseen tilanteeseesi.

Mitä aiot tehdä, kun suuria perhetapahtumia tapahtuu (hyviä, huonoja tai muita)?

• Häät, hautajaiset, syntymät, sairaalahoito, eläkkeelle jääminen jne. tapahtuvat edelleen, olitpa paikalla tai et. Sopiiko sinulle, että jätät tällaiset asiat väliin vai voitko osallistua vain joihinkin näistä asioista?

Millainen on taloudellinen tilanteesi?

• Lentoliput, bensat, majoitus, kissojen täysihoito poissa ollessasi… ne kaikki lasketaan yhteen. Laske, kuinka paljon matkustaminen maksaa, jotta voit tavata ihmisiä, joita haluat tavata. Vastaako tämä odotettua budjettiasi? Kuinka usein sinulla on varaa tehdä näin? Haluatko myös tehdä matkoja, joihin ei kuulu perheen/ystävien luona käyntiä? Kolmen ja puolen vuoden aikana, kun olemme asuneet täällä, ainoa matka, jonka olemme rahoittaneet kokonaan itse, oli lento takaisin isäni kuoleman jälkeen. Kaikki muut matkamme ovat liittyneet ammatilliseen kehitykseen tarkoitettuihin varoihini (koulutusten/konferenssien löytäminen Phillyssä/DC:ssä) sekä perheen tukeen. Vaikka se on toiminut toistaiseksi hyvin, emme voi ylläpitää tätä suunnitelmaa pitkällä tähtäimellä.

Milloin pääset käymään perheen/ystävien luona?

• Pohdi myös vierailujen ajankohtaa. Pystytkö matkustamaan kouluvuoden aikana vai ovatko kesät paras vaihtoehto? Jos sinulla on oma perhe, entä lasten kouluaikataulut tai kumppanisi työaikataulu ja lomapäivät? Koska Mike on kotona ja Ellie ei ole vielä peruskoulussa, vierailujemme ajankohtaa on rajoittanut vain minun työaikatauluni. Kun lastentarha alkaa ja Mike palaa työelämään, matkustusmahdollisuutemme todennäköisesti muuttuvat.

Oletko valmis sijoittamaan emotionaalista energiaa tukijärjestelmän rakentamiseen?

• Kovaa työtä on ystävien saaminen! Varsinkin ystäviä, joihin luotat niin paljon, että voit soittaa hätätilanteessa. Se on 100% toteutettavissa, mutta se vaatii (mielestäni) paljon energiaa. Me oltiin kovasti valmiita tähän kun muutettiin, tällä hetkellä ei niinkään.

Vietä oikeasti aikaa kaivamalla vastaukset näihin kysymyksiin ennen kuin teet päätöksen. Ja tajua myös, että vastauksesi eivät välttämättä pysy samoina, varsinkaan kun lapsi tulee kuvioihin!

Oletko tehnyt suuren muuton pois perheen ja/tai hyvien ystävien luota? Mikä auttoi (tai ei auttanut) sinua tekemään tuon päätöksen?