Aivokalvot ovat kolmikerroksisia kudoskuoria, joilla on suojaava, tukeva ja metabolinen tehtävä. Ne sijaitsevat aivojen ja kallon sekä selkäytimen ja selkärangan nikamien välissä, ja ne rakentuvat löysistä ja tiheistä sidekudoksista.

Aivoja ja selkäydintä ympäröi
kolme kalvoa: ulompi kova kalvo (dura mater),
pehmeä kalvo (pia mater), jossa on runsaasti verisuonia, ja sisempi
sidekalvo (arachnoidea mater), joka pitää aivot upoksissa
cerebrospinaaliseen nesteeseen (1).

Dura mater

Ulkoisin kalvo on dura mater. Se koostuu kiinteästä sidekudoksesta ja ympäröi aivot ja selkäytimen kokonaan. Se koostuu kahdesta kerroksesta:

• Ulkoinen, periosteaalinen kerros, joka vuoraa
  kallon luiden ja selkäydinkanavan sisäpuolta ja on runsaasti
  verisuonten ja hermojen
  saattama
  sisäpuolella,
• sisäinen, meningeaalinen kerros, jonka
  sisäpuolta peittää yksikerroksinen mesenkymaalinen epiteeli (2).

Meningeaalikerros on yhteydessä Arachnoidean ”hämähäkinseittiin”, josta sen erottaa spatium subdurale. Spatium epidurale s. extradurale sijaitsee dura materin kahden kerroksen välissä.

Se on erityisen voimakas medullae spinaliksen alueella, jossa se on täynnä rasvakudosta ja plexus venosus vertebralis internus anteriorista ja posteriorista. Kallossa epiduraalitila on virtuaalinen, ja se on olemassa vain dura materin suurten verisuonten alueella.

Aivomassojen poistamisen jälkeen kallosta havaitaan paksuja väliseiniä, jotka muodostavat dura materin duplikaatioita, ja ne muodostuvat kovakalvon meningeaalikerroksen työntymisestä kallononteloon. Nämä väliseinät erottavat aivojen yksittäiset osat toisistaan, tukevat niitä ja varmistavat siten niiden pysyvän sijainnin erilaisten liikkeiden ja pään asentojen aikana.

Jotkut väliseinät sijoittuvat sagittaalisesti (falx cerebri ja falx cerebelli) ja jotkin poikkisuuntaisesti (tentorium cerebelli, cavum trigeminals ja diaphragma sellae).

Falx cerebri (falx cerebri) on aivopuoliskojen välissä sijaitseva dura materin kaksoiskappale, joka asetetaan fissura interhemispherica -kanavaan. Falxin etuosa kiinnittyy anteriorisesti crista gali ossis ethmoidalikseen.

Sen yläreuna on kupera ja kulkee taaksepäin kallon katon sisäpuolta pitkin protuberantia occipitalis internal -nimiseen segmenttiin. Yläreuna jakautuu ja tarttuu sulcus sinus sagittalis superioriksen reunoihin muodostaen näin samannimisen laskimosinuksen, sinus sagittalis superiorin.

Cerebri falxin alareuna on kovera ja vapaa. Se sijaitsee corpus callosumin ylemmällä, kuperalla puolella ja sisältää sinus sagittalis inferiorin. Sen tyvi sijaitsee takana ja sijoittuu matalalle, ja se yhdistyy mediaalisessa linjassa tentorium cerebelliin.

Falx cerebelli (falx cerebelli) on aivopuoliskojen väliin asettuva mediosagittalisesti sijaitseva dura materin kaksoiskappale. Se sijaitsee tentorium cerebellin alapuolella. Tämän septumin takareuna on kupera ja kiinnittyy sisäisesti crista occipitalikseen, ja etureuna on vapaa ja kovera.

Tentorium cerebelli on transversaalitasossa sijaitseva dura materin kaksoiskappale. Se sijaitsee suoraan pikkuaivolohkojen alapuolella ja jakaa kallonontelon kahteen osaan: ylempään osaan (pikkuaivolohko), jossa sijaitsevat telencephalon ja diencephalon, ja alempaan osaan (pikkuaivolohko).

Tentorium tentoriumin takareuna on kupera ja se kiinnittyy sulcus sinus transversin reunoihin, jolloin se ympäröi sinus transversuksen. Kohdassa, jossa sulcus sinus transversi ylittää sulcus sinus sigmoidein, tentoriumin reunat lähestyvät ohimoluun pyramidien yläreunaa.

Joissain patologisissa tapauksissa, jotka johtavat kallonsisäisen paineen nousuun (kallonsisäinen hypertensio), incisurae tentorii:n terävät reunat voivat osua mesencephaloniin tai kietoutua gyrus cinguliin (transtentoriaalinen tai kallonsisäinen tai kallonsisäinen inkanto), mikä johtaa vakaviin neurologisiin komplikaatioihin, joskus jopa kuolemaan.

Mesencephalonin ja tentoriumin reunojen välinen kapea tila on ainoa yhteys subarachnoidaalisen tilan subtentoriaalisen ja supratentoriaalisen alueen välillä.

Aivokurkiainen kiertää hitaasti mesencephalon ympärillä ylöspäin cerebri falxin yläreunaan, jossa se imeytyy sinus sagittalis superiorin kautta granulationes arachnoideae -kanavan kautta laskimoverenkiertoon.

Diaphragma sellae on dura materin kaksoiskappale
, joka sijaitsee processus clinoidei anterioresin ja
tuberculum sellae:n, dorsum sellae:n etu- ja yläreunan sekä
processus clinoidei posterioresin välissä. Aivolisäke sijaitsee
diaphragma sellae:n alapuolella keilaluun fossi hypophysialisissa. Diaphragmae sellae:n
keskellä on aukko, jonka läpi kulkee
infundibulum, johon neurohypofyysi kiinnittyy.

Kolmanneksen ontelo (cavitas
trigeminalis) on kovan aivokalvon kaksoiskappale, joka sijaitsee
impressio trigeminaliksen alueella ohimoluun
pyramidin
etupuolella. Se on kolmen sormen käsineen muotoinen ja sisältää hermus
trigeminuksen juuret (radix motoria ja sensitiva), ganglio trigeminuksen ja hermus trigeminuksen kolmen haaran alkuosat (hermus
ophtalmicus, nervus maxillaris ja nervus mandibularis).

Arachnoidea mater

Arachnoidea mater on kollageenista ja elastisista sidekudossäikeistä koostuva ohut kimmoisa kalvo, jota vuoraa molemmin puolin endoteeli. Yhdessä pia materin kanssa se muodostaa pehmeän kalvon eli leptomeninxin.

Sille on ominaista verisuonten ja hermojen puuttuminen. Sen erottaa durae materista subduraalinen tila (spatium subdurale). Arachnodeae materin alapuolella on subaraknoidaalitila, joka on täynnä aivonestettä (liquor cerebrospinalis) (3).

Subaraknoidaalitilan läpi kulkee lukemattomia hentoja sidekudostrakuloita, jotka yhdistävät arachnoidan ja pia materin.

Kuperissa kohdissa, ts. aivojen kaarevuuden alueella, nämä kaksi kalvoa ovat osittain kasvaneet yhteen, kun taas aivojen uurteiden ja halkeamien alueella ne eroavat toisistaan, koska pia mater uppoaa uurteisiin ja halkeamiin, ja arachnoidea silloittaa niitä kuin hämähäkinseitti, mistä johtuu sen nimi (usein ”hämähäkinseitti”).

Subaraknoidaalitilassa sijaitsevat aivojen verisuonet (circulus arteriosus cerebri ja sen haarat) sekä kaikkien hermojen alkuosat.

Pia mater

Pia mater on aivojen sisäinen kalvo, joka sijaitsee suoraan aivojen ja selkäytimen pinnan vieressä. Se edustaa leptomeninxin viskeraalikerrosta. Se seuraa kaikkia aivojen ja selkäytimen ulkoisia muotoja, joihin se on tiiviisti yhteydessä. Se koostuu kollageenisideaineista ja on runsaasti verisuonitettu (4).

Pikkuaivoissa pia mater
encephali päällystää kaikki gyri cerebrit ja tulee aivokouruihin (sulci
cerebri). Pikkuaivoissa pia mater peittää sen pinnan, uppoaa vain
syvempiin halkeamiin (fissurae cerebelli) ja lähettää
sisäisiä ulokkeita
, jotka vain osittain sulkevat
pikkuaivojen uurteet (cerebellar sulci) sisäpinnalta.

Selkäytimen pehmeä kalvo (pia mater spinalis) ulottuu takaraivon aukosta toiseen lannenikamaan. Ulkopuolelta se on kosketuksissa selkäydinnesteen kanssa, jonka läpi kulkevat hennot trabekkelit, jotka yhdistävät pia materin arachnoideen.

Samanaikaisesti pia mater on arachnoideen kautta yhteydessä dura materiin niin sanotuilla ”hammastetuilla yhteyksillä”, joita kutsutaan tieteellisesti ligg. denticulata. Nämä yhteydet ovat muodoltaan kolmiomaisia, ja niiden tyvi kiinnittyy pia materiin lateraalisesti selkäytimeen, selkäydinhermojen etu- ja takajuurten väliin, ja kärki päättyy dura materin sisempään kerrokseen.

Meningeomit – aivokalvojen kasvaimet

Nämä kasvaimet kasvavat aivokalvojen keskimmäisestä kerroksesta eli arachnoidea materista. Meningoomat ovat yleisin primaaristen aivokasvainten tyyppi, ja niiden osuus on noin 30 % kaikista aivokasvaimista ja 25 % aikuisten aivokasvaimista, mutta harvemmin niitä esiintyy lapsilla (2 %). Niitä esiintyy yleisimmin iäkkäillä potilailla, ja niiden esiintyvyys on suurimmillaan 70-80 ikävuoden välillä, ja ne ovat kolminkertaisesti yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Ne ovat enimmäkseen kallonsisäisiä, useimmat
paikallistuvat etuaivoihin ja pikkuaivoihin, kun taas noin 10 %:lla niistä on
spinaalisia.

Ne voivat olla hitaasti kasvavia matala-asteisia
tai nopeasti kasvavia korkea-asteisia kasvaimia. Ne ovat enimmäkseen hyvänlaatuisia (aste I), mutta jotkut
ovat epätyypillisiä. III asteen kasvaimet ovat aggressiivisia ja anaplastisia.

Johtopäätös

Aivokalvot eli aivokalvot
ympäröivät ja suojaavat aivoja. Aivokalvoja on kolmea erilaista. Ne ovat
Dura mater, pia mater ja arachnoidea mater. Pehmeä kuori, eli pia, sijaitsee
suoraan solukalvojen päällä. Arachnoidea mater sijaitsee sen päällä,
ja ulompi, kova kuori eli dura mater sijaitsee arachnoidean yläpuolella.

Pia mater on aivojen muotoa myötäilevä sisempi vuori, joka ympäröi kaikki poimut, ulkonemat ja uurteet. Se ympäröi hermojuuret kokonaan. Arachnoidea mater sijaitsee näiden kolmen kuoren välissä, ja sitä päällystää endoteeli.

Sen erottaa kovasta vaipasta subdurale cavum, joka on täynnä nestettä. Kova kuori on ulkopuolella. Se on jäykkä kuitupussi, jonka tehtävänä on peittää aivot niiden suojaksi. Se on hyvin jäykkä ja eripaksuinen.

1. Purves D, Augustine GJ, Fitzpatrick D, et al., editors. Neuroscience. 2. painos. Sunderland (MA): Sinauer Associates; 2001. The Meninges. Verkossa osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK10877/
2. Marina Protasoni et al. The collagenic architecture of human dura mater. J Neurosurg. 2011 Jun; 114(6): 1723-1730. Julkaistu verkossa 2011 Feb 4. doi: 10.3171/2010.12.JNS101732 Löytyy verkossa osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21294622
3. Vandenabeele F, Creemers J, Lambrichts I. Ultrastructure of the human spinal arachnoid mater and dura mater. J Anat. 1996 Oct;189 ( Pt 2)(Pt 2):417-30. PMID: 8886963; PMCID: PMC1167758. Löytyy verkosta osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1167758/
4. Adeeb N. et al. The pia mater: a comprehensive review of literature. Childs Nerv Syst. 2013 Oct;29(10):1803-10. doi: 10.1007/s00381-013-2044-5. Epub 2013 Feb 5. Löytyy verkosta osoitteesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23381008