US Pharm. 2009;34(4):HS-16-HS-18.
Maailman sienilajien määräksi arvioidaan 140 000, mutta ehkä vain 10 % (noin 14 000 nimettyä lajia) tunnetaan. Kolme lääkinnällistä sienilajia – maitake (Grifola frondosa), shiitake (Lentinula edodes) ja reishi (Ganoderma lucidum) – ovat tärkeimmät ja laajimmin käytetyt sienet vaihtoehtoisessa lääketieteessä. Lääkinnälliset sienet sisältävät runsaasti polysakkarideja ja triterpeenejä sekä yli 1 000 muuta bioaktiivista yhdistettä.1 Lääkinnällisten sienten sisältämien erilaisten bioaktiivisten kemikaalien on todettu tukevan immuunijärjestelmän toimintaa ja hyödyttävän monenlaisia sairauksia, kuten syöpää, sekä parantavan urheilullista ja seksuaalista suorituskykyä.
Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita lääkinnällisistä sienistä ja käyttäneet niitä tehokkaasti jo tuhansien vuosien ajan. Monet sienilajit tarjoavat runsaasti proteiinia, kuitua ja B- ja C-vitamiinia sekä kalsiumia ja muita kivennäisaineita. Edellä mainitut kolme lajia ovat osoittaneet ilmiömäistä parantavaa potentiaalia. Lisäksi näiden lääkinnällisten sienten on väitetty edistävän sydämen terveyttä, torjuvan viruksia, bakteereja ja sieniä, vähentävän tulehduksia, torjuvan allergioita, auttavan tasapainottamaan verensokeritasoja ja tukevan elimistön detoksifikaatiomekanismeja.1
Kaikkien yrttien lisäksi sienet vaikuttavat syvällisesti ihmisiin, ja ne ovat hyviä lääkinnällisesti käyttökelpoisten tuotteiden lähteitä. Tämä johtuu siitä, että sienillä ja eläimillä on solutasolla enemmän yhteistä kuin korkeampien kasvien kanssa. Lääkesienten biologisesti aktiivisten yhdisteiden tehokkuus immuunisolujen muokkaamisessa saattaa johtua niiden rakenteellisesta monimuotoisuudesta ja vaihtelevuudesta. Lääkesienien polysakkarideilla on suurin potentiaali rakenteelliseen vaihtelevuuteen ja suurin kyky kuljettaa biologista informaatiota; esimerkiksi neljä erilaista polysakkaridia permuteeraa 35 560 ainutlaatuista tetrasakkaridia, kun taas neljä aminohappoa voi muodostaa vain 24 erilaista permutaatiota.2
Sienten polysakkaridit
Sienet sisältävät valtavan määrän tehokkaita uusia biofarmaseuttisia tuotteita. Erityisesti ja mikä on tärkeintä nykyaikaisen lääketieteen kannalta, ne ovat rajaton lähde polysakkarideille, joilla on immunostimuloivia ominaisuuksia. Monissa, ellei kaikissa, sienissä on biologisesti aktiivisia polysakkarideja hedelmärungoissa, viljellyssä sienirihmastossa ja kasvatusliemessä. Nämä polysakkaridit ovat kemialliselta koostumukseltaan erilaisia, ja useimmat niistä kuuluvat beetaglukaanien ryhmään; näillä on beetasidoksia (1-7611>3) glukaanin pääketjussa ja lisää beetahaarakkeita (1-7611>6), joita tarvitaan niiden biologiseen toimintaan. Suuren molekyylipainon glukaanit näyttävät olevan tehokkaampia kuin pienen molekyylipainon glukaanit.3
Kemiallinen muokkaus tehdään usein polysakkaridien biologisen selektiivisyyden ja aktiivisuuden sekä niiden kliinisten ominaisuuksien parantamiseksi tekemällä niistä vesiliukoisia. Tärkeimmät kemialliseen parantamiseen käytetyt menetelmät ovat redox-hydrolyysi, formolyysi ja karboksimetylaatio. Suurin osa kliinisestä todistusaineistosta immunostimuloivasta aktiivisuudesta on peräisin kaupallisista polysakkarideista lentinanista, krestiinistä ja skitsofyllanista, mutta myös joidenkin muiden lupaavien lääkinnällisten sienilajien polysakkarideista on saatu hyviä tuloksia.4
Lääkinnällisten sienten biologinen aktiivisuus on erityisen hyödyllistä kliinisissä hoitokäytännöissä silloin, kun niitä käytetään kemoterapian yhteydessä. Sienipolysakkaridit estävät onkogeneesiä, osoittavat suoraa kasvainvastaista vaikutusta erilaisia allogeenisia ja syngeenisiä kasvaimia vastaan, ja niiden uskotaan estävän kasvainten etäpesäkkeitä. Sienien polysakkaridit eivät hyökkää suoraan syöpäsolujen kimppuun, vaan ne saavat aikaan kasvainvastaiset vaikutuksensa aktivoimalla isännän erilaisia immuunivasteita. Polysakkaridien kasvainvastainen vaikutus edellyttää ehjää T-solukomponenttia; niiden vaikutus välittyy kateenkorvasta riippuvaisen immuunimekanismin kautta.9 Adaptogeenisten sienten käytännöllinen käyttö riippuu biologisten ominaisuuksien lisäksi myös bioteknologisesta saatavuudesta.
Kolmella lääkinnällisellä sienellä – maitakella, shiitakella ja reishillä – on monia päällekkäisiä ominaisuuksia; tässä artikkelissa yritämme kuitenkin erottaa ne toisistaan morfologiselta kannalta ja käsitellä lyhyesti niiden ainutlaatuisia ominaisuuksia.
Sienten triterpeenit
Ganoderiinihapot ovat Ganoderma-sienissä (reishi) esiintyvien läheisesti sukua olevien triterpeenien luokka. Ganoderma-sienien hedelmäelimiä on käytetty tuhansia vuosia perinteisissä lääkkeissä Itä-Aasiassa. Tämän vuoksi on pyritty tunnistamaan kemialliset ainesosat, jotka voivat olla vastuussa oletetuista biofarmakologisista vaikutuksista. Kymmeniä ganoderiinihappoja on eristetty ja karakterisoitu, joista ganoderiinihappo A ja ganoderiinihappo B ovat parhaiten karakterisoituja. Joillakin ganoderiinihapoilla on todettu olevan biologisia vaikutuksia, kuten hepatosuojaus, kasvainten vastaiset vaikutukset ja 5-alfa-reduktaasin esto.5
Maitake: Tämä sieni, joka tunnetaan yleisesti myös nimillä lampaanpää ja metsäkana, on syötävä moniulotteinen sieni. Maitake kasvaa ryppäinä puiden, erityisesti tammen, juurella. Japanilaiset kutsuvat sitä maitakeksi, kirjaimellisesti ”tanssivaksi sieneksi”, ja sitä löytyy lähes kaikista supermarketeista kautta maan.
Sieni on kotoisin Japanin koillisosasta ja Pohjois-Amerikasta, ja sitä arvostetaan perinteisessä kiinalaisessa ja japanilaisessa yrttitieteessä adaptogeenina eli apuvälineenä, joka auttaa tasapainottamaan muuttuneet kehon järjestelmät normaalille tasolle. Useimmat japanilaiset pitävät sen makua ja koostumusta valtavan miellyttävinä, vaikka sienen on väitetty aiheuttavan harvoissa tapauksissa allergisia reaktioita.
Maanalaisia mukuloita, joista maitake kasvaa, on käytetty perinteisessä kiinalaisessa ja japanilaisessa lääketieteessä vahvistamaan immuunijärjestelmää. Kokonaisen maitaken on raportoitu kykenevän säätelemään verenpainetta ja lipidejä, kuten kolesterolia, triglyseridejä ja fosfolipidejä, ja se voi auttaa painonpudotuksessa.
Maitake sisältää runsaasti kivennäisaineita (kuten kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia), erilaisia vitamiineja (B2-, D2- ja niasiinivitamiineja), kuituja ja aminohappoja. Maitaken aktiivinen ainesosa, joka tehostaa immuunijärjestelmän toimintaa, tunnistettiin 1980-luvun lopulla proteiiniin sitoutuneeksi polysakkaridiyhdisteeksi beetaglukaaniksi, jota esiintyy erityisesti Polyporaceae-heimossa. Syövän ehkäisy on yksi maitake-sieniuutteen väitetyistä käyttötarkoituksista. Maitaken uskotaan saavan vaikutuksensa aikaan kyvyllä aktivoida erilaisia efektorisoluja, kuten makrofageja, luonnollisia tappajasoluja, T-soluja, interleukiini-1:tä ja superoksidi-anioneja, joilla kaikilla on syöpää ehkäisevää vaikutusta.6
Shiitake: Shiitake on Itä-Aasiasta kotoisin oleva syötävä sieni, jota viljellään ja kulutetaan monissa Aasian maissa sekä kuivataan ja viedään moniin maihin ympäri maailmaa. Se tunnetaan maailmalla yleisesti japaninkielisellä nimellä
shiitake, joka on johdettu sen puun nimestä, jonka kuolleiden tukkien päällä sitä tyypillisesti viljellään.
Shiitakea on viljelty jo yli 1 000 vuotta. Vuosisatojen kuluessa havaittiin, että sientä voidaan käyttää ruoan lisäksi myös lääkkeenä ylempien hengitysteiden sairauksiin, huonoon verenkiertoon, maksavaivoihin, uupumukseen ja heikkouteen, ja se on elämänenergian lisääjä. Sen uskottiin myös ehkäisevän ennenaikaista ikääntymistä.
Shiitake-sieniä on tutkittu niiden lääkinnällisten hyötyjen vuoksi, erityisesti niiden kasvainvastaisten ominaisuuksien vuoksi laboratoriohiirillä. Näissä tutkimuksissa on myös tunnistettu polysakkaridi lentinan, (1-3) beeta-D-glukaani, aktiiviseksi yhdisteeksi, joka vastaa kasvainten vastaisista vaikutuksista. Shiitake-sienistä saatavia uutteita on tutkittu myös monien muiden immunologisten hyötyjen vuoksi, jotka vaihtelevat antiviraalisista ominaisuuksista vakavien allergioiden ja niveltulehduksen mahdollisiin hoitoihin. Shiitake on myös yksi harvoista tunnetuista D2-vitamiinin luonnollisista lähteistä.7
Reishi: Reishiä on pidetty perinteisen kiinalaisen lääketieteen parhaana lääkekasvina jo yli 2000 vuoden ajan, ginsengin ollessa toisella sijalla, ja se on niin arvostettu, että sillä käytiin kauppaa oman painonsa verran kultaa vastaan, ja sitä saivat vain keisarit. Se on edelleen idän tärkein ja perusteellisimmin tutkittu yrtti. Monien satojen tieteellisten ja lääketieteellisten tutkimusten tulokset tukevat perinteisiä terveysväitteitä. Reishi sisältää yli 200 aktiivista ainesosaa ja ainutlaatuisia yhdisteitä, jotka ovat biologisesti aktiivisimpia mistä tahansa kasvilähteestä saatavia. Suurimman mahdollisen hyödyn saamiseksi reishi on parasta ottaa uutteena, koska se on hyvin sitkeä, puumainen sieni ja raakaa biomassaa on hyvin vaikea sulattaa. Sen dynaaminen antioksidanttivaikutus ja immuunijärjestelmää stimuloivat vaikutukset ovat syynä siihen, että reishiä arvostetaan niin korkealle pitkäikäisyyden yrttinä, että sitä kutsutaan pitkän elämän yrtiksi.5,8
Reishi on ainoa tunnettu lähde, joka sisältää ganoderiinihapoiksi kutsuttujen triterpeenien ryhmää, jonka molekyylirakenne muistuttaa steroidihormoneja. Se on biologisesti aktiivisten polysakkaridien lähde. Toisin kuin monet muut sienet, joiden vesipitoisuus on jopa 90 %, tuore reishi sisältää vain noin 75 % vettä.9
Reishin kasvainvastaista vaikutusta ei täysin tunneta, mutta se johtuu luultavasti sen sisältämistä polysakkarideista ja triterpeeneistä, joissa yhdistyvät erilaiset mekanismit: angiogeneesin estäminen (valtimosuonten muodostuminen, jotka antavat ravintoaineita kasvaimelle) sekä kasvainsolujen apoptoosin (luonnollisen ja spontaanin solukuoleman) indusoiminen ja tehostaminen. Reishin kasvainvastaiseen vaikutukseen liittyy todennäköisesti muitakin mekanismeja, kuten estävä vaikutus maskuliinisia tai feminiinisiä hormonireseptoreita (androgeenit ja estrogeenit) sisältävien solujen kasvuun, mikä on erityisen kiinnostavaa rintasyövän tai eturauhassyövän osalta.10
Adaptogeeniset (ei-myrkylliset), antiallergeeniset ja verenpainelääkkeelliset vaikutukset johtuvat triterpeenien esiintymisestä. Tutkimukset osoittavat, että ganoderiinihapolla on hiirillä jonkin verran suojaavia vaikutuksia virusten ja muiden myrkyllisten aineiden aiheuttamilta maksavaurioilta, mikä viittaa tämän yhdisteen mahdolliseen hyötyyn maksasairauksien hoidossa ihmisillä.11
Ganoderma-uutetta on käytetty auttamaan säde- ja solunsalpaajahoitojen sivuvaikutusten huomattavassa vähentämisessä tai eliminoimisessa, jos sitä otetaan ennen hoitoja, niiden aikana ja niiden jälkeen. Sen on kliinisesti todettu vähentävän haittavaikutuksia, kuten hiustenlähtöä, pahoinvointia, oksentelua, suutulehdusta, kurkkukipua, ruokahaluttomuutta ja unettomuutta.8
Sienet ja syöpä
Lääketieteellisillä sienillä on piileviä syöpää ehkäiseviä ominaisuuksia. Monet tutkimukset viittaavat vahvasti siihen, että säännöllinen ja pitkäaikainen käyttö vähentää merkittävästi syövän esiintyvyyttä. Myös Cancer Research UK on löytänyt yhä enemmän kokeellista näyttöä siitä, että lääkinnällisillä sienillä voi olla syöpää ehkäisevä vaikutus, sillä ne osoittavat sekä suurta kasvainvastaista aktiivisuutta että kasvaimen etäpesäkkeiden rajoittamista.12
Immuunijärjestelmän on oltava täysin toimintakykyinen, jotta se voi tunnistaa ja eliminoida kasvainsoluja. Kasvainten lisääntynyt esiintyvyys immunosuppressiopotilailla osoittaa, että heidän immuunijärjestelmänsä vastustuskyky syöpää vastaan on heikompi. Reishistä on eristetty useita merkittäviä immuunijärjestelmää stimuloivia aineita, joilla on poikkeuksellisia vaikutuksia monenlaisten immuunisolujen kypsymiseen, erilaistumiseen ja lisääntymiseen. On raportoitu, että reishi on voimakas interferonin, interleukiinien, tuumorinekroositekijän, luonnollisten tappajasolujen, T-lymfosyyttien ja kasvaimeen tunkeutuvien lymfosyyttien aktivaattori. Joidenkin kasvainten spontaani apoptoosi selitetään yleensä siten, että yksilön oma immuunijärjestelmä hyökkää kasvainsolujen kimppuun.9,12
Tiedetään, että säde- ja solunsalpaajahoito heikentävät potilaan immunologista puolustuskykyä, jota syöpä on saattanut vahingoittaa myös itse. Vaikka useimmat potilaat reagoivat suotuisasti näihin hoitoihin, he ovat kuitenkin vaarassa saada opportunistisia infektioita, jotka voivat tunkeutua heidän elimistöönsä. Vaikka uudet menetelmät on suunniteltu tappamaan patogeeniset solut, ne tappavat myös potilaan suojaavat immuunisolut. Cancer Research UK vahvisti, että reishin aktiiviset yhdisteet aiheuttavat makrofagien toiminnan merkittävää lisääntymistä, mikä johtaa tehostuneeseen vasteeseen vieraille soluille, olivatpa ne sitten bakteereja, viruksia tai kasvainsoluja.10,12 Näiden yhdisteiden on osoitettu olevan turvallisia, kun niitä käytetään pitkään, ja ne näyttävät vähentävän säde- ja solunsalpaajahoidon haittavaikutuksia. Nämä tulokset ovat selvässä ristiriidassa niiden hyvin dokumentoitujen haittavaikutusten kanssa, jotka liittyvät useimpiin kemoterapeuttisiin yhdisteisiin ja vähäisemmässä määrin tiettyihin immunoterapeuttisiin aineisiin.12
Uudet tutkimukset Uudessa-Seelannissa osoittavat, että reishi- ja Cordyceps-uutteiden yhdistelmällä oli suotuisia vaikutuksia joidenkin pitkälle edennyttä syöpää sairastavien potilaiden elämänlaatuun. Tutkijat uskovat, että eri sienten aktiivisten ainesosien seos maksimoi immuunivasteen tarjoamalla useita ärsykkeitä elimistön luonnolliselle puolustukselle tai isäntäpuolustukselle.12 Cordyceps voi olla hyödyllinen syöpäpotilaille, koska se parantaa soluvälitteistä immuniteettia, hapen vapaiden radikaalien puhdistusta ja tukee solujen bioenergiajärjestelmiä.
1. Borchers AT, Stern JS, Hackman RM, et al. Mushrooms, tumors, and immunity. Proc Soc Exp Biol Med. 1999;221:281-293.
2. Zaidman BZ, Yassin M, Mahajna J, Wasser SP. Lääkesienien molekyylikohteiden modulaattorit syöpähoitoina. Appl Microbiol Biotechnol. 2005;67:453-468.
3. Ko YT, Lin YL. 1,3-beetaglukaanin kvantifiointi fluoresenssimikromäärityksellä ja sen jakautumisen analysointi elintarvikkeissa. J Agric Food Chem. 2004;252:3313-3318.
4. Vinogradov E, Wasser SP. Inonotus levis P. Karst. sienestä (Heterobasidiomycetes) eristetyn polysakkaridin rakenne. Carbohydr Res. 2005; 30:340:2821-2825.
5. Liu, J, Kurashiki K, Shimizu K, Kondo R. Rakenne-aktiivisuussuhde Ganoderma lucidumista eristettyjen triterpenoidien 5a-reduktaasin estolle. Bioorgaaninen & lääkekemia. 2006;14:8654-8660.
6. Kodama N, Komuta K, Nanba H. Voiko maitake MD-fraktio auttaa syöpäpotilaita? Altern Med Rev.
7. Fang N, Li Q, Yu S, et al. Inhibition of growth and induction of apoptosis in human cancer cell lines by an ethyl acetate fraction from shiitake mushrooms. J Alternative & Complementary Medicine. 2006;12:125-132.
8. Kushi LH, Byers T, Doyle C, et al. American Cancer Society guidelines on nutrition and physical activity for cancer prevention: reducing the risk of cancer with healthy food choices and physical activity. CA: a Cancer Journal for Clinicians. 2006;56:254-281.
9. Wasser SP. Lääkinnälliset sienet kasvainvastaisten ja immunomoduloivien polysakkaridien lähteenä. Appl Microbiol Biotechnol. 2002; 60:258-274.
10. Wasser SP, Weis AL. Korkeammissa Basidiomycetes-sienissä esiintyvien aineiden terapeuttiset vaikutukset: nykyaikainen näkökulma. Crit Rev Immunol. 1999;19:65-96.
11. Li YQ, Wang SF. Ganoderma lucidumista peräisin olevan ganoderiinihapon B-hepatiitin vastaiset vaikutukset. Biotechnol Lett. 2006;28:837-841.
12. Cancer Research UK. www.cancerresearchuk.org. 2002;7:236-239.