Privacy & Evästeet
This site uses cookies. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Lue lisää, mukaan lukien evästeiden hallitseminen.
kirjoittanut Heather R. Darsie
Siltä varalta, että missasit sen Tudors Dynasty -ohjelmassa osoitteessa http://www.tudorsdynasty.com/about-lady-day-and-other-major-days-guest-post/
Kristittyjen Marian ilmestymisjuhlaa vietetään joka vuosi maaliskuun 25. päivänä. Se juhlistaa päivää, jolloin Neitsyt Maria sai tietää, että hän oli hedelmöittänyt Jeesuksen tahrattomasti. Vuodesta 1155 alkaen maaliskuun 25. päivää vietettiin Englannissa uuden vuoden alkuna. Tudoreille juhlapäivää kutsuttiin nimellä ”Lady Day”. Lady Day oli tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua 25. joulukuuta, Kristuksen syntymäpäivänä. Miten Lady Day tuli merkitsemään laillisen vuoden alkua?
”Siveys” Timoteo Vitin seuraajan öljymaalaus. Via Wikimedia Commons.
Lady Day oli ensimmäinen neljästä englantilaisen kalenterin neljännesvuosipäivästä. Näinä neljännesvuosipäivinä kouluajat alkoivat ja palvelijat aloittivat työnsä. Perinteisemmät koulut noudattavat edelleen neljännespäivinä alkavia päivämääriä, kuten 29. syyskuuta alkavaa Michaelmas-termiä. Neljännesvuosipäivät ovat järjestyksessä Lady Day 25. maaliskuuta, Midsummer Day 24. kesäkuuta, Michaelmas Day 29. syyskuuta ja Christmas Day 25. joulukuuta.
Uudenvuodenpäivää, 1. tammikuuta, on perinteisesti pidetty Kristuksen ympärileikkauspäivänä. Se sisältyi joulun kahdentoista päivän viettoon, ja se oli lahjojen antamisen päivä. Koska se sijoittui keskelle talvea, taloudellisia aktiviteetteja ei voitu juurikaan harjoittaa. Päivät olivat lyhyempiä, ja vaikka töitä saattoi tehdä kynttilänvalossa, se oli vaikeampaa. Maataloustoiminta oli loppunut vuodeksi tai se oli vähentynyt huomattavasti. Sitä vastoin naistenpäivä oli tapa merkitä, milloin maatalouskausi alkoi ja milloin rahat oli maksettava. Henrik VIII:n tileissä on useita merkintöjä siitä, että rahoja maksetaan tai ne erääntyvät maksettavaksi 25. maaliskuuta joka vuosi.
Maatalousyrittäjät ja heidän perheensä, jotka työskentelivät eri mailla, matkustivat uudelle tontilleen, jotta he pystyivät aloittamaan työnsä Lady Day -päivänä. Lady Day on kevätpäiväntasausta lähinnä oleva neljännespäivä, jolloin on yhtä paljon päivänvaloa kuin pimeää. Henrik VIII:n aikana oli tapana, että Lady Day merkitsi myös ajankohtaa, jolloin henkilön nimitys virkaan alkoi. Huomattavaa on, että 6. huhtikuuta alkava brittiläinen henkilökohtainen veropäivä on jäänne Lady Daysta. Kun uusi kalenteri otettiin käyttöön ja päivien välinen ero korjattiin, havaittiin, että päivä, jonka tiedettiin aiemmin olevan maaliskuun 25. päivä, oli itse asiassa huhtikuun 6. päivä.
Kuukautta myöhemmin, huhtikuun 25. päivänä, oli tärkeämpi pyhä päivä. Tämä suuri rogaatiopäivä oli uskonnollinen pyhäpäivä, jota vietettiin paastoten ja rukoillen. Silloin pyydettiin anteeksi viime vuoden synnit ja hyväntahtoisuutta tulevalle vuodelle. Henrik VIII:n aikana järjestettiin uskonnollisia kulkueita.
Kesästä 1542 lähtien Englannissa satoi lähes päivittäin, mikä teki kyseisen vuoden satonäkymät melko huonoiksi. Näin ollen Englanti reagoi siihen uppoutumalla tärkeän rogaation tarkkailuun. Holinshed kirjoittaa kronikassaan,
”Puuta myytiin hyvin kalliisti tämän vuoden talvikaudella, ja samoin ruokaa, sekä lihaa että kalaa, myytiin kalliisti kevättä kohti, koska (kuten luultiin) viime kesän kohtuuttoman sateinen kesä oli aiheuttanut suuren kuoleman karjan keskuudessa.”
Muutoksia ryhdyttiin toteuttamaan ongelman ratkaisemiseksi, ja suurruokapäivää vietettiin pitkään.
Muutoksiin kuului muun muassa se, että rajoitettiin ruokien määrää, joita henkilö sai syödä. Holinshed kirjasi,
”Pääsiäistä vastaan Guildhallissa kahdentenakymmenentenä maaliskuuta 1542** pidetyssä aldermenin oikeudessa lordi pormestari ja hänen veljensä säätivät, että pormestari ja sheriffit saivat pöydissään tarjoilla vain yhden ruokalajin päivällisellä ja illallisella taloissaan; että pormestari saisi omassa pöydässään enintään seitsemän ruokalajia ja sheriffit ja kaikki muut aldermanit enintään kuusi ruokalajia, sillä uhalla, että he menettäisivät jokaiselta ruokalajilta neljäkymmentä shillinkiä joka kerta, kun he rikkoisivat tätä määräystä.”
Joitakin säädettyjä asetuksia alettiin soveltaa 4. huhtikuuta 1543, joka oli pääsiäissunnuntai. Holinshed jatkoi:
”Lisäksi säädettiin, ettei pormestari eikä hänen veljensä saisi seuraavasta pääsiäisjuhlasta alkaen ostaa kurkea, joutsenta tai räkättirastaita, sillä uhalla, että he menettävät jokaisesta näin ostamastaan linnusta kaksikymmentä shillinkiä….”.”
Vaikka elintarvikkeita oli edelleen suuria määriä, nämä lait osoittavat, kuinka tukalaksi tilanne Englannissa oli muuttumassa. Koska uskottiin, että Jumala rankaisi maata, oli tarpeen, että kaikki noudattaisivat kunnolla ja hartaasti suurta rogaatiota ja paastonaikaa, mikä oli tavallista tärkeämpää.
Lady Day, viehättävällä nimellään, ei ollut mikään juhlapyhä. Sen sijaan se oli tiukasti laillinen, joitakin hyvin harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Suurempi rogaatio oli tärkeämpi, ja sitä vietettiin vasta kuukausi Lady Dayn jälkeen.
** Muistakaa, että Lady Day, 25. maaliskuuta, oli laillinen vuoden alku. Näin ollen aldermenin hovi pidettiin nykykalenterin mukaan vuonna 1543.
Voit myös pitää
- Sorrow in the City: Reaktioita aikakauden loppuun
- Trastamaran iberialainen talo
- Navarran Margit: Marguerite d’Anjou, Reine des les Guerres
Lähteet & Suositeltavaa lukemista
- Holinshed, Raphael. Holinshed’s Chronicles of England, Scotland, and Ireland. Vol. III. S. 831. Lontoo: J. Johnson, et al. (1808).
- Eds. Gairdner, James ja Brodie, R. H. Letters and Papers, Foreign and Domestic, Henry VIII. Tammikuusta heinäkuuhun 1543. Vol. 18, osa 1. Täydennyskirja, nro 117b. , 1224b.
- Catholic Encyclopedia, General Chronology. http://www.newadvent.org/cathen/03738a.htm#beginning Luettu 20. maaliskuuta 2018.
- The Conversation. ”Miksi Britannian verovuosi alkaa 6. huhtikuuta (se on hyvin outo tarina)”. http://theconversation.com/why-the-uk-tax-year-begins-on-april-6-its-a-very-strange-tale-57247 Luettu 21. maaliskuuta 2018.
.