Tiesitkö, että ykköstyypin diabetesta sairastavilla naisilla on kaksi ja puoli kertaa suurempi todennäköisyys sairastua syömishäiriöön? (Ann Goebel-Fabbri Ph.D, 2008). Vaikka diabulimia ei vielä sisälly DSM-5:een, termiä käytetään melko usein kuvaamaan henkilöä, joka elää tyypin 1 diabeteksen ja syömishäiriön liitännäisdiagnoosin kanssa.

Tässä on muutama asia, jotka sinun tulisi tietää tästä tilasta.

Mitä on diabulimia?

Diabulimia, joka tunnetaan myös nimellä ED-DMT1 tai Syömishäiriö-Diabetes Mellitus Tyypin 1, määritellään insuliinin pidättämiseksi oman painon tai muodon manipuloimiseksi. DSM-5:ssä ei ole erillistä diagnostista koodia diabulimialle, vaikka syömishäiriökäyttäytymisestä ja insuliinin manipuloinnista riippuen diabulimiassa voi esiintyä sekä anoreksian että bulimian piirteitä. Se voidaan luokitella DSM-5:ssä myös kohtaan Other Specified Eating Disorder(OSFED).

Mitkä ovat diabulimian varoitusmerkit?

– Selittämätön laihtuminen
– Väsymys/väsymys
– Jatkuva jano tai tiheä virtsaaminen
– Epäjohdonmukaiset A1C-lukemat (arvioitu verensokerin keskiarvo)
– Diabeteksen hoitoon liittyvä salailu
– Pelot ”insuliinin” ympärillä. tekee minusta lihavan”
– Diabetekseen liittyvien tapaamisten välttäminen
– Toistuva diabeettinen ketoasidoosi
– Mielialan vaihtelut ja muutokset
– Epämukavuus testata/pistää pistoksia muiden nähden
– Liian tiukat ruokasäännöt

On olemassa sekä lyhyitä että pitkiä aikavälejä.diabulimian pitkäaikaisia ja pitkäaikaisia seurauksia. Useimmat diabulimian suurimmista seurauksista liittyvät pitkittyneisiin kohonneisiin verensokereihin. Nämä komplikaatiot ovat vakavia ja pysyviä, joten varhainen havaitseminen on ratkaisevan tärkeää. Esimerkkejä lyhyen aikavälin seurauksista ovat hidas haavan paraneminen, alttius stafylokokki- ja muille bakteeri-infektioille sekä elektrolyyttitasapainon häiriöt. Esimerkkejä pitkäaikaisista seurauksista voivat olla retinopatia eli pienet mustat täplät, jotka vaikuttavat näkökykyyn, käsien tai jalkojen puutuminen ja elinvauriot.

Miksi tyypin 1 diabetes ja syömishäiriöt esiintyvät niin usein yhdessä?

– Minkä tahansa kroonisen sairauden, myös tyypin 1 diabeteksen, diagnoosi voi olla pelottava, ja se voi herättää epämiellyttäviä tunteita, kuten surua, vihaa, pelkoa ja ahdistusta. Lisääntynyt stressi, ahdistus ja/tai masennus lisäävät yksilön riskiä kehittää syömishäiriökäyttäytymistä.
– Tyypin 1 diabeteksen asianmukaiseen hoitoon kuuluu yleensä hiilihydraattien ja sokerin huolellinen kohtuukäyttö. Kulutuksen, ravintoarvojen ja painon seuranta on tässä väestössä suositeltavaa, mikä voi johtaa perfektionistiseen ja kontrolloivaan käyttäytymiseen, jonka ymmärrämme olevan totta myös syömishäiriöiden kehittymisessä.
– Tyypin 1 diabeteksen hoidossa keskitytään yleensä numeroihin (eli verensokeriarvoihin, etiketteihin, annosten kontrollointiin) samankaltaisilla tavoilla kuin syömishäiriöihin sairastuneilla on kokemuksia painosta, kaloreista ja annosten koosta.
– Lopuksi, henkilö, joka käyttää insuliinia ohjeiden mukaisesti, kokee usein jonkinlaista painonnousua, mikä voi vaikuttaa kehonkuvaan ja johtaa siihen, että henkilö tekee kaikkensa laihduttaakseen.

Miten puhun läheiselleni, jolla on diabulimia?

Kun olet tunnistanut huolenaiheen ja tunnustanut varoitusmerkkien olemassaolon, on tärkeää kommunikoida tuntemuksistasi läheisellesi. Huolestasi puhuminen rauhallisesti, myötätuntoisesti ja kunnioittavasti on olennaista. Seuraavassa on muita vinkkejä, jotka kannattaa pitää mielessä:

– Ole rehellinen ja suora
– Vältä tuomitsemista
– Keskity tunteisiisi käyttämällä ”minä”-lauseita
– Ole kärsivällinen
– Vältä syyllistämästä henkilöä
– Vakuuta hänelle, että hän ei ole yksin
– Odota jonkin verran kieltäviä/negatiivisia reaktioita
– Rohkaise häntä hankkimaan apua

Minkälaista hoitoa tälle väestömäärälle on tarkoitettu?

Diabulimian hoito edellyttää syömishäiriö- JA diabetesasiantuntijoiden yhteistyötä. Moniammatilliseen tiimiin tulisi kuulua terveydenhuollon ammattilaisia, kuten lääkäreitä, sairaanhoitajia ja diabeteskouluttaja, sekä syömishäiriötiimi, johon kuuluu terapeutti ja rekisteröity ravitsemusterapeutti.

Hoitoon voi kuulua lääkkeellinen vakauttaminen, johon sisältyisi verensokeriarvojen seuranta ja insuliinin uudelleen käyttöönotosta johtuvien sivuvaikutusten ja diabeteksen mahdollisten komplikaatioiden hallinta. Lääketieteellisen valvonnan lisäksi on tärkeää, että yksilö keskittyy ruokaan ja kehoonsa liittyviin ajatuksiin ja tunteisiin. Kognitiivinen käyttäytymisterapia (Cognitive Behavioral Therapy, CBT) ja dialektinen käyttäytymisterapia (Dialectical Behavioral Therapy, DBT) ovat hoitomenetelmiä, jotka ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi syömishäiriöiden hoidossa.

Jos sinä tai joku läheisesi kärsii jostakin edellä mainituista oireista, apua on saatavilla. Ota yhteyttä jo tänään puhuaksesi yhden ystävällisen vastaanottoneuvojamme kanssa.

####

Stephanie Kadis, MSW, LICSW, työskentelee tällä hetkellä Milfordin ja Worcesterin klinikoilla, jotka tarjoavat PHP- ja IOP-tasoista hoitoa nuorille ja aikuisille. Stephanie on suorittanut sosiaalityön maisterin tutkinnon Wheelock Collegessa, ja hän on työskennellyt eri tehtävissä tarjoten tukea mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiville henkilöille. Hän suhtautuu intohimoisesti toisten auttamiseen ja tykkää myös opastaa harjoittelijoita tai alalle vasta-alkajia. Vapaa-aikanaan Stephanie viettää mielellään aikaa perheensä kanssa, matkustaa ja juoksee.