Se tapahtuu koko ajan.

Joku vierailee Hongkongissa – yleensä ensimmäistä kertaa – ja julistaa olevansa rakastunut.

”Tämä paikka on uskomaton… Muutan tänne!”.”

Tässä vaiheessa heidän ystävänsä tai perheenjäsenensä (jotka oikeasti asuvat Hongkongissa) saattavat jopa yrittää puhua heitä ympäri – tuloksetta.

Nyt me emme luovuta. Tämän artikkelin on tarkoitus olla viimeinen puolustuslinja. Jos sinä (tai joku tuntemasi henkilö) harkitsee vakavasti muuttoa HKG:hen, muistuttakoon seuraavat asiat siitä, miksi Hongkongissa vierailu ja täällä täysipäiväinen asuminen ovat kaksi hyvin erilaista pallopeliä.

Ennen kuin aloitamme, tehdään yksi asia selväksi: Hongkong on upea kaupunki. Siellä on herkullista ruokaa joka nurkalla (jokaiseen budjettiin ja makuun), satoja kilometrejä patikointireittejä, hiekkarantoja, syrjäisiä saaria ulottuvilla, naurettavan tehokas julkinen liikenne, maailmanluokan infrastruktuuri… kaikkia yhdistää energia, joka pitää kaiken vilkkaana 20 tuntia vuorokaudessa. Jokainen, joka väittää olevansa matkailija, on sen velkaa itselleen, että vierailee Hongkongissa ainakin kerran – vaikka vain ihastellakseen sitä kaikkea.

Mutta älkää tehkö sitä virhettä, että olettaisitte, että se euforia, joka on syntynyt 3-4 päivän galavanttielämästä Hongkongin läpi, jatkuu maagisesti, jos muutatte tänne. Älkää muuttako tänne tunteisiin perustuen koko ajan yrittäen järkeistää jälkikäteen vetoamalla logiikkaan, kuten ”oi, säästän niin paljon enemmän rahaa, koska verot ovat niin alhaiset!”. (Ammattilaisvinkki: et luultavasti säästä.)

Nyt hauskaan osaan.

Tässä on 10 täysin hyvää syytä olla muuttamatta Hongkongiin:

Vaatii vain yhden kyydin MTR:ssä (Hongkongin metro) ruuhka-aikaan.

Ensimmäisten 30 minuutin jälkeen, kun olet työntänyt ja manööveröinyt tiesi läpi äreiden työmatkalaisten ruuhkista, huomaat, että kaikki se kaupungin ”hälinä” ja energia menettää nopeasti viehätyksensä.

Yksinkertaisesti sanottuna täällä on liikaa ihmisiä – ja tilastot puhuvat puolestaan:

• Kokonaisväestö:

Pitäkää mielessä, että nämä ovat vain asukaslukuja. Työviikon aikana satojatuhansia ihmisiä kulkee jokaiselle suurelle kaupalliselle alueelle (MTR:n päivittäinen matkustajamäärä: 4,815 miljoonaa). Kuvittele, että olet ahtautuneena olkapäitä vasten kapeaan junahyttiin tunnin ajan joka päivä ja joudut jatkuvasti puskemaan tiesi läpi päästääksesi minnekään.

Jopa Hongkongin erinomainen julkinen liikennejärjestelmä ei pysy perässä niiden ihmisten määrässä, jotka kulkevat kaupungin läpi joka päivä.

Mutta odottakaa, tässä on vielä muutakin. Puhutaanpa turisteista:

• Vuotuiset kävijät Hongkongissa: 58,47 miljoonaa (44,45 miljoonaa pelkästään Kiinasta)

Et jaa HK:ta vain asukkaiden kanssa . Merkittävänä Aasian keskuksena – ja Manner-Kiinan kävijöiden suosimana ostospaikkana – Hongkongiin saapuu vuosittain mieletön määrä turisteja. Ellet asu ja/tai työskentele syrjäisessä New Territoriesin osassa, et yksinkertaisesti pääse pakoon.

Kaupunkia ei selvästikään ole suunniteltu näin monelle ihmiselle.

Saasteet ovat todellinen ongelma

Ilmansuojeluongelma on arkaluontoinen aihe Hongkongissa.

Yhtäältä on niitä, jotka suoralta kädeltä kieltävät sen olevan ongelma (”ai, tänään on vain sumuista”). Toiset taas väittävät, että tilanne on paranemassa (”eihän tämä ole mitään, muutama vuosi sitten tilanne oli paljon pahempi”).

Siltikin, riittää, kun vilkaisee numeroita, jotta ymmärtää, miksi asiaa ei yksinkertaisesti voi jättää huomiotta.Huomaa: Ilmanlaatua voidaan mitata monin eri tavoin. Voidaan tarkastella erityisesti PM2,5- tai PM10-tasoja (ilmakehän hiukkaset, joiden halkaisija on alle 2,5 tai 10 mikrometriä). Vaihtoehtoisesti on olemassa mittareita ja indikaattoreita, joilla mitataan rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2) ja alailmakehän otsonin (O3) hyväksyttäviä pitoisuuksia. Kun törmäät minkäänlaisiin väitteisiin tai tilastoihin ilmanlaadusta Hongkongissa (tai muualla), kehotamme sinua tekemään oman tutkimuksesi varmistaaksesi tilanteen.

Clean Air Networkin vuonna 2017 tekemä ilmanlaadun katsaus (linkki pdf-tiedostoon) paljasti, että monissa Hongkongin kaupunginosissa epäpuhtauksien pitoisuudet ylittävät Maailman terveysjärjestön WHO:n (WHO:n) normeja >75 %:lla jostakin päivästä:

• Ylimääräiset hiukkaspitoisuudet (PM10): Causeway Bay, Tuen Mun, Mong Kok, Kwun Tong, Kwai Chung
• Liian korkeat PM2.5-tasot: kaikki mittausasemat paitsi Tung Chung, Shatin ja Eastern District
• Liian korkeat NO2-tasot: Causeway Bay, Mong Kok, Central

Raportissa yksilöitiin jopa saastumisen ”mustat pisteet” (erityisen huonot alueet): Nämä eivät ole satunnaisia teollisuusalueita Hongkongissa – päinvastoin, nämä ovat erittäin vilkkaita alueita, joissa on paljon toimistoja ja asuinrakennuksia.

Voi syyttää mistä tahansa (tai niiden yhdistelmästä): liiallisesta ajoneuvojen käytöstä, hiukkasia pidättävistä pilvenpiirtäjistä, naapurissa sijaitsevasta Kiinasta jne. Ongelma on kuitenkin hyvin todellinen, ja jokainen, joka muuttaa HK:hon Yhdysvalloista / Yhdistyneestä kuningaskunnasta / Kanadasta / Australiasta / Länsi-Euroopasta, huomaa eron välittömästi.

Mitkä ovat siis mahdolliset terveysvaikutukset?

Amerikkalainen Sydänyhdistys (American Heart Association) on kiteyttänyt asian parhaiten:

”Altistuminen hiukkasille, joiden läpimitta on <2,5 mikrometrin kokoinen hiukkaspitoisuus (PM(2.5)) muutamasta tunnista viikkoihin voi aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteihin liittyvää kuolleisuutta ja muita kuin kuolemaan johtaneita tapahtumia; pidempiaikainen altistuminen (esim. muutama vuosi) lisää sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä vieläkin suuremmassa määrin kuin muutaman päivän altistuminen ja lyhentää elinajanodotetta voimakkaimmin altistuneissa väestöryhmissä useista kuukausista muutamaan vuoteen.” – Journal of the American Medical Associationista

Pitkään jatkunut altistuminen saastuttaville pienhiukkasille voi johtaa:

• sydän- ja keuhkosairauksiin
• valtimoiden kovettumiseen (plakkikerrostumista johtuen)
• keuhkosyövän lisääntyneeseen riskiin
• synnynnäisiin epämuodostumiin lapsilla
• ………………………………………………….

Pahamaineiset SARS-aikaiset turistiesitteet olivat oikeassa: Hongkong saattaa viedä hengen.

Vuokra tuhoaa budjettisi

Hongkongin kiinteistömarkkinat nousevat rutiininomaisesti otsikoihin ympäri maailmaa – myyntihinnat ovat törkeän korkeat, ja flippaaminen rehottaa. Suurimmalle osalle asukkaista kiinteistön ostaminen ei tule lainkaan kysymykseen.

Mutta entäpä asunnon vuokraaminen?

Noh, viime kädessä kaikki riippuu tarpeistasi ja odotuksistasi.

Hongkongissa on itse asiassa mahdollista asua edullisesti. Mitään ”vaarallisia” alueita ei ole, joten tarjouksia on varmasti tarjolla, jos olet valmis hyväksymään pidemmän työmatkan. Jos olet nuori, saattaisit pärjätä vaikka asunnon jakamisella (esim. flatshare).

Tässä on kuinka paljon vuokraa voit odottaa maksavasi kuukaudessa (lähde: Numbeo):

• 1 Makuuhuone kaupungin keskustassa (HK Island): HK$18,246 ($2,360 USD)
• 1 Makuuhuone keskustan ulkopuolella (outer Kowloon / New Territories): HK$11,855 ($1,530 USD)
• 3 Makuuhuonetta keskustassa: HK$23,022 ($2,980 USD)
• 3 Makuuhuonetta keskustan ulkopuolella: HK$36,923 (4,780 USD)
• Lisäkustannuksiin voi sisältyä valtion kiinteistöveroja, leimaveroa, rakennuksen hallinnointimaksuja jne. (varaa varmuuden vuoksi 15 % lisää)

Ei ole ihme, että monet nuoret Hongkongissa asuvat vanhempiensa luona, kunnes he joko (a) saavat julkisia asuntoalennuksia tai (b) menevät naimisiin.

Jos onnistut nappaamaan mukavan expat-paketin – kenties jopa asumistuen kera – vuokrahinnat eivät ehkä olekaan niin iso juttu.

Voit itse asiassa tienata jopa vähemmän rahaa

Ovatko verot pienemmät? Kyllä.

Sikäli kuin et ole amerikkalainen*, hyödyt heti Hongkongin suhteellisen alhaisista tuloveroista. Vaikka verojen laskemiseen on olemassa kaava (jossa otetaan huomioon vähennykset ja verovähennykset), se on pohjimmiltaan seuraavanlainen: maksat enintään 15 % veroa nettotuloista.

Mutta tienaatko todella enemmän rahaa? Vaikea sanoa.

Kaikkien verosäästöjenkin kanssa joudut ottamaan huomioon korkeammat elinkustannukset lähes joka suhteessa:

• Asumiskustannukset (ks. edellä)
• Yöelämä on hyvin kallista (ajattele 10 dollaria oluesta tai 15-20 dollaria cocktailista)
• Sinulla on houkutus syödä ulkona enemmän, ja se tulee nopeasti kalliiksi
• Kaikki ne pitkät viikonlopun ”sivumatkat” Aasian kohteisiin
• Kalliit lennot, kun vierailet sukulaisten luona kotimaassa
• Ylihinnoiteltuja tuontielintarvikkeita/tuotteita (kysykää vaikka HK:n ranskalaisilta HK:n juustotilanteesta)
• Lasten lukukausimaksut (käsitellään jäljempänä)
• Huollettavana olevan kumppanin elättäminen (kunnes he löytävät paikallisen työnantajan, joka sponsoroi työviisumia)
• Muuttokustannukset (jos työnantaja ei korvaa niitä)
• …. ja niin edelleen.

Älkää erehtykö: tämä on kallis kaupunki. Ja jos istut alas ja teet laskutoimitukset, saatat huomata, että säästät itse asiassa vähemmän rahaa jokaisen kuukauden lopussa (verrattuna nykyiseen asetelmaasi).

*Amerikkalaiset voivat hakea ensimmäiset 104 100 Yhdysvaltain dollaria tuloistaan verovapaana edellyttäen, että he joko (a) asuvat laillisesti jossakin muussa maassa tai (b) viettävät 330 päivää vuodessa Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Lasten kasvattaminen täällä ei ole heikkohermoisille

(Jos tämä ei koske sinua, hyppää eteenpäin)

On yksi asia muuttaa Hongkongiin sinkkuna – ilman suurempia velvollisuuksia tai sitoumuksia voit elää vapaasti miten haluat (ja mahdollisuus lähteä pois on aina avoinna).

PERHEEN MUUTTAMINEN – tai uuden perheen perustaminen Hongkongiin – on kuitenkin aivan eri kokemus. Vain joitakin mahdollisia huomioon otettavia asioita:

• Jos muutat lapsesi Hongkongiin, he eivät ehkä pidä siitä. Jos he ovat tarpeeksi nuoria, tämä voi olla OK (kaikki ovat muovautuvampia ennen noin 12 ikävuotta). Teini-ikäinen voi kuitenkin kokea vakavan kulttuurishokin ja saattaa paheksua koko kokemusta
• Mahdollisuuksien mukaan asumis-/leikkitilaa tulee olemaan huomattavasti vähemmän verrattuna siihen, mihin lapsesi ovat tottuneet.
• Paikat Hongkongin kouluissa ovat erittäin kilpaillut – hyvillä kouluilla on jonotuslistat ja pitkät hakuprosessit (varaudu jättämään hakemus kokonaista vuotta ennen ylioppilaskirjoituksia).
• Sitäkin huolimatta, että onnistuisit saamaan lapsesi johonkin kouluun, varaudu siihen, että joudut maksamaan pienen omaisuuden lukukausimaksuista. Voit odottaa maksavasi 60 000 – 185 000 dollaria lukukausimaksuista vuodessa (ilman oppikirjoja, koulumatkoja ja muita maksuja). Kyllä, myös päiväkodista.
• Vaikka eläminen HK:ssa voi olla rasitusta lapsille, joilla on astma tai muita hengitystiesairauksia

Jos et ole hienossa expat-korvauspaketissa, eläminen Hong Kongissa on jo tarpeeksi hankalaa. Sen tekeminen lasten kanssa on kuin pelaisi hard mode -tilassa.

Intensiivinen kuumuus ja kosteus puolet vuodesta

Annan sinulle mahdollisuuden epäillä.

Edetään, että kestät kesähelteitä. 35 astetta (95 vapauden yksiköissä) ja olet täysin kunnossa – mukava jopa. ”Kuulostaa mahtavalta, olisin rannalla joka viikonloppu”, sanot.

Vaikka asetetaan joitakin odotuksia (tiedoissa ei ole otettu huomioon viimeaikaisia lämpötilan nousuja ja ilmastonmuutoksesta johtuvia helleaaltoja):

>

Mutta entäpä hirmumyrskykausi? Ja mikä tärkeämpää, miltä tuntuisi 95 prosentin ilmankosteudessa toukokuusta syyskuuhun? Hongkongin keskimääräinen suhteellinen ilmankosteus on huikeat 77 prosenttia.

Korkea ilmankosteus yhdistettynä kuumuuteen saa sinut tuntemaan olosi kuin olisit saunassa joka kerta, kun kävelet ulkona. Vain 2 minuuttia kadulla ja vaatteesi alkavat tarttua selkääsi. Hikoilet vuolaasti ja alat etsiä pakotietä – etsiydyt ostoskeskukseen, MTR-asemalle tai jopa lähimpään 7/11:een muutaman sekunnin hengähdystauon ajaksi. Sinun tekee mieli käydä suihkussa… heti suihkun jälkeen. Se ei ole miellyttävä tunne.

Yhdistetään tähän päälle tyrkyttävät väkijoukot, vaativa työaikataulu, muodollinen bisnespukeutuminen…

(Kasvava) kielimuuri

Voin kyllä arvata, mitä ajattelet.

”Jos muutat uuteen maahan, miksi et opettele kieltä. Miksi paikallisten pitäisi sopeutua sinuun?”

Olet tietysti täysin oikeassa. Paikallisen kielen oppiminen on kriittinen askel integroitumisessa mihin tahansa yhteiskuntaan.

Kantonin kielen sujuvan puhumisen saavuttaminen ei kuitenkaan ole kaikille HK:n uusille tulokkaille vaihtoehto. Joillakin ei yksinkertaisesti ole aikaa käyttää työpäivän jälkeisiä kielikursseja. Toiset saattavat olla täällä vain 1-2 vuoden komennuksella ja tuntea, että aika ei riitä muuhun kuin perusasioiden oppimiseen. Puhumattakaan siitä, että mitään kiinan murretta ei ole helppo oppia.

Pitkään aikaan tämä ei ollut ongelma Hongkongissa. Englanti on virallinen kieli (peruslain mukaan) ja yksin englantia puhumalla pärjäsi helposti.

Viime vuosina paikallisten englannin kielen taito on kuitenkin heikentynyt (ainakin monien paikan päällä olevien mielestä näyttää siltä). Mandariinikiinaa korostetaan yhä enemmän – ei vain kouluissa, vaan myös kaikenlaisissa vähittäiskauppa-/ravintola-asemissa (ovathan manner-kiinalaiset kävijät tärkein vähittäiskaupan tulonlähde). Taksinkuljettajiin törmää nyt rutiininomaisesti, jotka puhuvat lähes nollakielellä englantia.

Kaikki tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että Hongkongissa vallitsee käsite ”expat-kupla” – kokemus siitä, että hengailee ensisijaisesti muiden ulkomaalaisten kanssa ja asuu tyypillisillä expat-alueilla (esim. Central, Mid-levels, Island West, Repulse Bay, Stanley, Discovery Bay).

Monille on turhauttavaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi paikallisista asioista, politiikasta, kulttuurista jne. Vaikka Happy Hour Wan Chaissa tai Lan Kwai Fongissa toimii häiriötekijänä, se ei ole pitkäaikainen ratkaisu. Jos lähdet juomaan Hongkongissa asuvien ulkosuomalaisten kanssa, alat kuulla valituksia – siitä, että sinua ei ymmärretä supermarketissa, siihen, että on vaikea kommunikoida työtovereiden kanssa.

Kuluttajakulttuurin karkaaminen

Mikä on Hongkongin kansallislaji? Shoppailu.

Kaikki vitsit kuulostavat naurettavilta, mutta jokaisessa vitsissä on ainakin jonkin verran totuutta. Ja Hongkongin tapauksessa se on tuskin liioittelua.

Vaarauksella, että teen valtavan yleistyksen, Hongkongissa kaikki on kiinni rahasta. Tai tarkemmin sanottuna siitä, miten sitä voi tienata enemmän – jotta sitä voi tuhlata hienoihin asioihin. Minne tahansa menetkin, mainostaulut muistuttavat sinua siitä, mitä sinun pitäisi ostaa.

Eikä rahankäyttöpaikoista ole pulaa. Tämä kaupunki on täynnä ostoskeskuksia, luksusputiikkeja ja tavarataloja. Joka nurkalla tuntuu olevan kelloliike (vielä viime aikoihin asti Hongkongissa myytiin enemmän luksuskelloja kuin koko Yhdysvalloissa).

Voi itse asiassa väittää, että Hongkongin jokaisen suuralueen määrittelee sen tärkein rakennus – alueen tärkein ostoskeskus. Centralissa se on IFC Mall. Admiraliteetissa se on Pacific Place. Causeway Bayssä on Times Square ja Tsim Sha Tsuissa Harbour City. Kun kuumuus ja kosteus nousevat kriittiselle tasolle, ostoskeskukset ovat oikeastaan ainoat paikat, joihin voi mennä. Pakotietä ei ole.

Jos olet vain vierailulla, kaikki tämä shoppailu voi olla hauskaa. Toisin kuin länsimaissa, HK:ssa kaupat ja ostoskeskukset ovat tyypillisesti auki myöhään – lenkkareiden ostaminen klo 22 on täällä täysin normaalia. Täällä on varmasti suuri valikoima designer-brändejä, joita et saisi pienemmissä kaupungeissa (0 % liikevaihtovero ei myöskään haittaa).

Kaupunkialueella asuville ulkomaalaisille kokemus voi kuitenkin olla vastenmielinen. ”Gucci Gucci Louis Louis” -elämäntyyli voi tuntua ylivoimaiselta – ja suorastaan masentavalta, kun tajuaa, että monet Hongkongin köyhistä asuvat yhä ränsistyneissä ”häkkikodeissa” teollisuusrakennuksissa.

Kuten nuoret nykyään sanovat, se on vain liikaa.

Unohda työn ja vapaa-ajan tasapaino

”Työskentele ahkerasti, leiki ahkerasti” on erittäin suosittu hongkongilaisilmaus. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta (eli ”play”-osuus jää joskus vähemmälle huomiolle tai jätetään kokonaan huomiotta).

Vaikka se ei kiistatta ole yhtä paha kuin Etelä-Koreassa tai Japanissa, Hongkongin työkulttuuri voi tosiaan muuttua intensiiviseksi – etenkin rahoitusalalla työskenteleville. Monet pysyvät toimistolla yli illallisen (tai yli puolenyön). Puoli päivää lauantaisin työskentely on myös hyvin yleistä.

Kaikki riippuu tietysti toimialasta. Ja esimiehestäsi. Ja yrityskulttuurista. Ja niin edelleen.

Joka tapauksessa Hongkongiin muuttaminen voi tuntua työolojen osalta kuin astuisi ajassa taaksepäin. Ihmiset välittävät edelleen siitä, milloin tulet sisään (9:00 aamulla vs. 9:10 aamulla), milloin lähdet, lähdetkö ennen pomon lähtöä, pidätkö liian pitkiä lounastaukoja jne. Ja kun vihdoin lähdet toimistosta kaiken tämän jälkeen, usein ainoa energia, joka sinulla on jäljellä, on nopea päivällinen – ja pari drinkkiä ennen nukkumaanmenoa.

”Kiina-istuminen”

Luulitko, että jättäisimme tämän kertomatta?

Monet naiivit ulkosuomalaiset muuttavat Hongkongiin luullen saavansa sekä idän että lännen: eturivin paikan seurata Kiinan taloudellista nousua ja Aasian nousua (ja nauttia samalla entisen brittisiirtomaan mukavuuksista). Sen sijaan he löytävät itsensä kaupungista, joka ei ole vielä aivan selvittänyt rooliaan tulevalla vuosisadalla – ja jonka asukkaat ovat jyrkästi eri mieltä Kiinasta.

Kiinan sisämaata ei tietenkään voi sivuuttaa. Vuonna 1997 tapahtuneesta luovutuksesta lähtien Hongkongin kohtalo on viime kädessä ollut sen käsissä. Se on kirjaimellisesti aivan naapurissa, ja sillä on vuosi vuodelta suurempi vaikutusvalta Hongkongin politiikkaan, yhteiskuntaan, koulutukseen ja teollisuuteen. Mitä tahansa tapahtuukin, Pekingillä on aina viimeinen sana.

Ehtomatta yksityiskohtiin (kehotamme sinua hankkimaan aihetta käsittelevän kirjan paremman ymmärryksen saamiseksi), Kiinan lisääntynyt vaikutusvalta Hongkongin yhteiskunnassa on saanut monet asukkaat levottomiksi. He pelkäävät, että Hongkongin pakotettu integroituminen suureen Helmi-joen suiston talouteen johtaa paikallisen kulttuurin, perinteiden ja jopa kielen häviämiseen. Toisin sanoen, yhä useammat ovat sitä mieltä, että Hongkong alkaa näyttää yhä enemmän tyypilliseltä Manner-Kiinan kaupungilta.

Todellakin monet ulkosuomalaiset ovat tulleet samanlaiseen johtopäätökseen. Jos Hongkongista tulee ”aivan tavallinen kiinalainen kaupunki”, miksei sen sijaan voisi muuttaa kokonaan Shanghaihin, Pekingiin tai Shenzheniin?