Mixtapeilla (tai CD-levyillä, soittolistoilla tai .zip-tiedostoilla) on syynsä siihen, että niillä on niin paljon tunnearvoa. Hyvä miksaus voi tuntua kuin kirjeeltä parhaalta ystävältä, ja jokainen kappale on huolellisesti sovitettu omaan makuun. Mutta todella erinomaiset miksaukset ovat kuin kosmoksen avaimenperä, jossa jokainen kappale avaa oven uuteen maailmaan, jota voi tutkia. Pohjois-Carolina ei ehkä vie niin paljon tilaa kartalla, mutta siellä on runsaasti musiikillisia maailmoja. North Carolina Public Radio on viime vuoden aikana jututtanut artisteja heidän suosikkikappaleistaan, jotka kertovat jotain kotiosavaltiostamme. Heidän tarinansa ovat mukana vuoden mittaisessa Come Hear NC -sarjassamme. Tässä on 10 laulua, jotka ilmentävät vain muutamia osavaltiomme aarteita.

Elizabeth Cotten, ”Freight Train”

Vetureiden jyrinä Carrboron uneliaassa myllykaupungissa innoitti Elizabeth Cottenin kirjoittamaan tunnuslaulun. Lempeästä, laulavasta sävelmästä – jossa Cottenin ainutlaatuinen poimintatyyli on etusijalla – tuli kansanmusiikin peruslaulu. Englannissa kappale kukoisti 50-luvun lopun skiffle-liikkeessä; kotimaassa Cottenista ja hänen kitaransoiton taidostaan tuli arvostettu (joskin edelleen aliarvostettu) etelän musiikin tukipilari.

Petey Pablo, ”Raise Up”

Ollessamme perheeni kanssa lomalla Hondurasissa viime talvena eräs mies kysyi, mistä olemme kotoisin. Kun sanoimme ”Pohjois-Carolinasta”, hän vastasi heti: ”Oh! Petey Pablo!”. Tulkaa ja nostakaa ylös!” Tällainen on Petey Pablon vuoden 2001 hitin kestävä voima. ”Raise Up” -biisillä räppäri antoi Pohjois-Carolinalle ylpeän, kovaotteisen hymnin, josta tuli bona fide radiosuosikki. Vielä tänäkin päivänä sen voi kuulla pomppivan koripallon aikana Dean Domen koripallokatsomossa. Ja se saattaa olla ainoa kappale, jossa Pasquotank County mainitaan nimeltä.

Earl Scruggs, ”Foggy Mountain Breakdown”

Kuten Cottenin ”Freight Train”, ”Foggy Mountain Breakdown” ylittää Pohjois-Carolinianan kapean kentän ikonin alueelle. Earl Scruggsista tuli bluegrassin tukipilari, kun hän kehitti banjolla ainutlaatuisen kolmen sormen rullaavan soittotyylin. ”Foggy Mountain Breakdown”, joka tuli tunnetuksi osittain sen ansiosta, että se esiintyi Bonnie & Clyde -elokuvassa vuonna 1967, näyttää Shelbyssä syntyneen Scruggsin parhaimmillaan. Kappale on edelleen bluegrass-standardi.

G Yamazawa, ”North Cack”

”North Cack” on Petey Pablon ”Raise Up”-kappaleen korkeaenerginen henkinen seuraaja, joka tarjoaa raikkaan uudenlaisen rallihuudon osavaltion nuoremmalle sukupolvelle. Durhamin räppäri G Yamazawa johtaa kerskailevia baareja grillikastikkeesta, ja muut Pohjois-Karolinan räppärit J Gunn ja Kane Smego lisäävät omia vaikuttavia flexejään. He ovat vain kolme hienoista räppäreistä, jotka ovat tulleet Pohjois-Carolinasta viime vuosina.

Doc & Merle Watson, ”Southbound”

Doc Watson on toinen Vanhan Pohjoisen osavaltion titaani, joka on tunnustettu taidokkaasta ja melodisesta flatpickingistään akustisella kitaralla – taidot, jotka hän kehitti sen jälkeen, kun hän oli menettänyt näkökykynsä lapsuusiän sairauden vuoksi. ”Southbound” kuvaa Docia ja hänen poikaansa Merleä, kun he vaihtavat ketteriä, jousikkaita nuotteja Docin jäljittelemättömän lauluäänen taustalla. Merle kuoli traktorionnettomuudessa vuonna 1985 ja Doc vuonna 2012, mutta Wilkesboron kaupunki kunnioittaa yhä heidän perintöään Merlefestillä joka huhtikuu.

Etta Baker & John Dee Holeman, ”Crow Jane”

Etta Baker ja John Dee Holeman ovat Piedmontin bluesin unelmajoukkue, joka edustaa sormilla soitetun akustisen musiikin tyyliä, jolla oli läheiset yhteydet Durhamin aikoinaan kukoistaneeseen tupakkateollisuuteen. Tässä he esittävät Skip Jamesille omistetun kappaleen ”Crow Jane”. Durhamin lähistöllä asuvat voivat yhä toisinaan nähdä 90-vuotiaan Holemanin live-esityksen.

Carolina Chocolate Drops, ”Cornbread and Butterbeans”

Carolina Chocolate Drops – Justin Robinson, Dom Flemons ja Rhiannon Giddens – hakeutui vanhan ajan viulunsoittaja Joe Thompsonin luokse saadakseen syventäviä oppitunteja etelän mustien jousiorkestereiden historiasta. Enemmän kuin pelkkä oodi kahdelle etelän peruspuolelle, ”Cornbread and Butterbeans” on sisäänpääsy toiseen perinteisen musiikin historian valtakuntaan.

Chatham County Line, ”Crop Comes In”

Raleigh’ssa koottu Chatham County Line vakiinnutti asemansa siltana bluegrass-perinteiden ja näiden vaikutteiden tuoreen tulkinnan välillä. ”Crop Comes In” yhtyeen vuonna 2010 ilmestyneeltä Wildwood-albumilta on katkeransuloinen mutta upea esimerkki osavaltion nykyisestä erästä erinomaisia roots-muusikoita. Kappaleen johtava huuliharppulinja tuo mieleen korkean ruohon läpi leikkaavan kesätuulen, kun taas moniääniset harmoniat antavat ”Crop Comes Inille” korkealentoisen yksinäisen särmän.

Des Ark, ”Carolina Girls”

Ei, se ei ole kenraali Johnson ja Chairmen of the Board. Mutta omalla ”Carolina Girls” -kappaleellaan Des Arkin Aimeé Argote puhuttelee levottomia nuoria sydämiä, jotka yrittävät selvittää, mihin he kuuluvat maailmassa. ”Carolina Girlsin” päävire ei ole nostalgia, vaan pikemminkin hetkessä tapahtuva oivallus siitä, että on valmis palaamaan tuttuun, mukavaan paikkaan. Se on myös muistutus siitä, että koti on muutakin kuin osoite tai piirikuntarajat – se on myös ihmisiä ympärilläsi.

James Taylor, ”Carolina in My Mind”

Mitä, luulitko meidän unohtaneen? Englannissa Paul McCartneyn ja George Harrisonin taustalaulajien kanssa äänitetty Taylorin klassikkoleikkaus vuodelta 1968 on ollut pitkään Pohjois-Karolinalaisten sydämellinen suosikki Ashevillestä Avoniin. Vaikka Taylor kaipaa osavaltion ystävällisiä ilmoja ja kuutamoa, hänen kipeä ilmaisunsa järkkymättömästä koti-ikävästä on yleismaailmallinen tunne.

Tämän kuun Slingshot-kohtauksia löydät lisää osoitteesta 5 festivaalia, jotka sinun on nähtävä Raleighissa & Durhamissa.

Kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä suoratoistettavissa NPR Musicin Slingshot-soittolistalla Spotifyssa.